Vanhat Norssit ry Historiikin etusivulle 1867 - 1930. Norssin perintö 1930-luku. Pulasta sotaan 1940-luku. Sota-aika ja normalisoituminen 1950-luku. Levottomat teiniparvet 1960-luku. Tiedostavat teiniparvet 1970-luku. Tytöt ja kouluneuvostot Epilogi Liitteet Lähteet Videot













Pedagoginen käytäntö

Yliopettaja, filosofian tohtori ja professori Kurt Reinhold Melander [1858-1941; Kuva: Joki 1937, 104b], Plodu, oli vanhan ajan herrasmies, nuhteeton pedagogi ja omalaatuinen vanhapoika, joka alkoi jo lähestyä eroamisikää. Hän oli siitä huolimatta vielä henkisesti pirteä ja ruumiiltaan joustava, arvatenkin kävelyn ja uinnin ansiosta. Mutta hän oli aika kuuro, mikä aiheutti luokassa hupaisia kommelluksia. Hän käytti myös puhuessaan 1800-luvun lopun sanoja sekä sanakäänteitä ja äänsi muutamat sanat vierasperäisesti, koska oli itse käynyt ruotsinkielisen koulun. Tämäkin seikka oli omiaan herättämään oppilaissa hilpeyttä.

Kasvatustieteen käytännön pehmeämmästä todellisuudesta saa mainion käsityksen historian kertauskuulustelusta, jonka Plodu piti VII klassillisella luokalla vuonna 1924. Kuulustelun kulun on merkinnyt muistiin Swan Ohto Antero Manninen [1907-2000] ilmeisesti pikakirjoituksella.

Kello soi ja oppilaat asettuvat paikoilleen. Luokkaan saapuu arvokkaan näköinen kaksoispartainen opettaja, joka kirjoittaa nimensä päiväkirjaan ja aloittaa tunnin…

Plodu: Niin, kuin ei nyt oo kuin pieni murtoluku täst luokast shaapuvill? No, mitä on Taskisell asiaa?

[Paavo Juhani] Taskinen: Minä olin vähän sairas eilen, enkä voinut lukea.

[Matti Jorma Nyyrikki] Nisula: Minulla oli pää kipeä, niin etten minä tiedä, osaanko minä.

Plodu: Nii, pitää lukee nyt, ettei pääse muodostumaan aukkoo. No, onko vielä kolmas oppilas ollut edellisenä päivänä kipeä?

[Mauri Antero] Haglund: Voisimmekohan me mahdollisesti saada tietää, koska me saamme tietää, milloin me saamme nää kirjalliset tutkimukset?

Plodu: Ei nyt tarvitse olla näin perin utelias. Meill oli siis läksyä täst Nikolai I ajast.

Luokka: Ei, ei shii, shii!

Plodu: Kuka nyt oli niin perin rohkea, ett teki tään surinan täss? Nii mä näin kyll, ett she olit shää, kuin sen teit, mutt ei yks oppilas voi shurista näin kovaa. Mutt eiks nyt ollut [Jorma Kustaa] Nieminen [myöhemmin Nortimo] osapää täss leikiss? Mä oon perin epäluulonalainen shun suhtees.

Nisula: Minä olin kuulevinani, että Nieminen ärikoisesti varoitti.

Plodu: Jaa, ett varoitti. Tää on pärin kaunis piirre täss Niemisess. Mut on tää Blässar tullut aivan satumaisen rohkeaksi sen jälkeen kuin on valitettu järjestäjäksi. Kuin shää voit esiintyy täll tapaa, vaikk tiedät, ett mä aina nään shun äänes? Nii, voimme siis puhuu täst Puolan kapinast. Oli näiden patrioottien johtajana tää Kelewek (kirjoittaa taululle).

Manninen (viittaa innokkaasti): Onks tää sana kuin sheisoo taulull tän Leluvekin edess juur tämän etunimi?

Plodu: Kuin shä kehtaat kysyy tuoll tapaa, ett kuitenkin hyvin tiedät, ett she on sukunimi? Mutt shitt oli viel toinen puolue, jonka johtajana oli tää Czartoryskij. Tunteeko joku, mik oli tän johtajien tarkoitus?

Haglund: Nää koetti ansaita rahaa taskuun.

Plodu: Ei pidä koettaa käyttää näin pärin runollisia sanakäännähdyksiä. Kerrotaan Puolan kapinasta, Sola.

[Pentti Olavi] Sola: Nii, njää ryhtyi njää puulalaiset kapinaan, mut shitt tuli njää vinäläiset Puulaan ja njää sai ennättämiseen voittoja näist.

Plodu: Nii, voimme shitt siirtyy Balkanin niemimaalle. Mikä suurvalta oli jo aikaisemmin koettanut auttaa kreikkalaisia?

Manninen: Katariina II.

Plodu: Ei nyt ollut Ranska tää, tää oli Venäjä.

Luokka: She sano, she sano!

Plodu: Jaa mut shano niin hiljaa, ettei itsekään kuullut. Mitä tuumi nää muut vallat siit, ett Venäjä aikoi jaoitella Turkin?

[Teemu Johannes] Honkavaara: Kuin ollakaan, ei tää Ranskan keisari Napolishuun tyytynyt tähän, vaan julisti yhdessä Englannin kanssa shodan.

Plodu: Kuit oli valtiot, jotk ensin alkoi tän sodan?

Manninen: Oli Ranska ja Englanti, jotk toimi ensin ja toi mont väkee Varnaan, mut kun alkoi kuulera raivot, vietiin nää väet pois.

Plodu: Mit linnoitusta alkoivat piirittää, Kala?

[Teijo Angervo] Kala: Tää oli tää Sevastopoli tää.

Plodu: Ei pidä käyttää niin pärin usein tät tää-sanaa. Jaa, voimme shitt puhuu Aleksanteri II:n ajast. Kosk hallitsi tää? Aaltonen!

[Kosti Elias] Aaltonen: Hallitsi vuodest 1855 vuoteen 1881.

Plodu: Nii, shaa Leiviskä kertoo, kuink lopult kävi ja kuink uudisti tää Venäjää!

[Viljo Veikko] Leiviskä: Nii, ensiksi tää lopetti maaorjat ja shitt teki muitakin parantamisia. Mut useat ei tyytyneet tähän, vaan syntyi ärikoisia nihilismejä, joill oli pääpyrkimyksenä saattaa ylhäisii väkee pois hengest, ja nää teki tät vastaan monta murhaa, jois kuitenkin vain viimeinen onnistui.

Plodu: She on parast, ett lopettaa Leiviskä nää ilahduttamist suunnittelevat puhelut, tai muuten mun täytyy lähettää kirjallinen rangaistus kotiin. Kuka tuli Aleksanteri II:n kuoleman jälkeen hallitsijaksi?

Manninen: Pääsi Aleksanteri III valloilleen.

Plodu: Tää sorsi kyll jo Suomeekin, mut vielä enemmän poika. Kuka oli Aleksanterill tärkee neuvonantaja, Nieminen?

Nieminen: Oli tää Bo-po-bi-edo-no-sheff.

Plodu: Shitt voimme puhuu Japanin shodast. Karell kertoo!

[Onni Toivo] Karell [myöhemmin Kora]: Shii, japanilaist teki hyökkäyksen syvälle maan sisään (Rupeaa nauramaan).

Plodu: Shua ei täll tapaa pidä nauraa. Kun shä täll tapaa naurat, naurat shä viel itshelles. [Katselee vahingoniloisena luokkaa] Nyt ei pidä shanoo, ett tää uudenlainen melu tulee toisest luokast, kosk heti lakkasi kun mä huomautin täst. Jaa, shaa Kala jatkaa shotaa.

Kala: Juu, shaponilaiset hyökkäs ja venäläiset hävis, ja shitt sai uusii joukkoja, ja shitt tuli ja ilmestyi kenraali Kurapotkin ja shitt koetti kovaa kyytii päästä voitolle ja kuoli mont väestöä ja shitt nää ei kuitenkaan päässyt voittoon, vaan hävis ja ärityisest Tshushiman taisteluss ammutettiin mont venäläist laivaa…

Plodu: Shä puhut pärin lapsellisella ja omituisella äänenpainolla, enk mä tyydy tähän. Ja shitt mä viel shanon, ett sinust pitää ennen pitkää tulla loppu.

Luokka: Pitäis kirjoittaa kotiin!

Plodu: Kala kertoo shill tapaa, ett mä en voi ymmärtää, kuink näin shotkuise oppilaat voi päästä kahdeksannell luokal.

Nieminen: [muistaen erään Plodun hänelle lausuman ajatuksen] Ei pidä puhuu asioist, joit ei ymmärrä!

Plodu: Mitä tuumivat nää venäläiset, kun hävis shodas? Sola!

Sola: Syntyi ärityinen valtakumous ja päätti lopettaa tän y-yksinvallan ja shitt perustettiin omituinen duuma, ei kuin duu- niin du-duu-tuuma.

Plodu: Mä huomaan nyt, ett täytyy Solan ruveta ottamaan ärinomaisia puhekursseja, kun puhuu niin pärin yksitoikkoishell äänenshävyll.

[Kalervo] Kotilainen ja Taskinen [helistävät avaimiaan].

Luokka: Kello soi!

Plodu: Voimme shitt määrätä uuden kertauksen. Saatte ottaa upotussotaan ast.

Luokka (livistää tiehensä).

3 minuutin hiljaisuus, sitten koulun kello soi.

Plodu: Nii, nyt röyhkeet oppilaat pääsi mun käsistäin.

(Karilas 1947, 98; Veikko N:o 3-4 1947, 12-13; Joki 1937, 105; Finne 1937, 254-262)