Lamaa, diktatuuria ja liikennettä
Uusi vuosikymmen, 1930-luku alkoi maailmassa taloudellisen lamakauden syntyaikoina. Suuren laman eräänä lähtökohtana on pidetty niin kutsuttua ’mustaa torstaita’, 24.9.1929, jolloin New Yorkin pörssi romahti. Lama johti tuotannon ja bruttokansantuotteen romahtamiseen Yhdysvalloissa. Teollisuustuotanto väheni siellä 47 ja bruttokansantuote 33 prosenttia, jolloin työttömyys kohosi pahimmillaan 20 prosenttiin. Talous elpyi entiselle tasolleen vasta toisen maailmansodan jälkeen. Laman vaikutukset levisivät lähes kaikkiin maailman maihin. Esimerkiksi Saksassa teollisuustuotannon romahdus oli samaa suuruusluokkaa kuin Yhdysvalloissa. (Wikipedia 2006a)
Ensimmäisen maailmansodan päättäneen Versailles’n rauhan sekä Suuren laman vaikutukset johtivat useissa Euroopan maissa politiikan oikeistolaistumiseen sekä autoritaariseen hallintoon ja diktatuuriin. Unkariin sellaiset perustettiin vuonna 1920, ja Neuvosto-Venäjä muuttui Neuvostoliitoksi vuonna 1922. Puolassa siirryttiin autoritaariseen hallintoon vuonna 1926, Liettuassa 1927 ja Jugoslaviassa 1927, Itävallassa, Latviassa Virossa ja Bulgariassa vuonna 1934, Kreikassa 1936 ja Romaniassa vuonna 1938.
Saksassa poliitikko Adolf Hitler, alkuaan itävaltalainen Schicklgruber [1889-1945] muodosti 30.1.1933 ensin kokoomushallituksen, perusti maahan ensimmäiset keskitysleirit ja keskitti vuoden kuluessa kaiken vallan itselleen. Tämä myös eräiden, joskin vain harvojen suomalaisten ihailema diktaattori tapatti vuosina 1933-1945 arviolta 11 miljoonaa ihmistä.
Ranskalaiset miehitysjoukot vetäytyivät vuonna 1930 Saksan Reininmaalta. Saarin alue liitettiin Saksaan vuonna 1935. Adolf Hitler marssitti 12.3.1938 armeijansa Itävaltaan, joka liitettiin Saksaan seuraavana päivänä. Liettua joutui 23.3.1938 luovuttamaan Saksalle Itä-Preussiin rajautuvan Memelin alueen. Euroopan suurvallat, Saksa, Iso-Britannia, Ranska ja Italia hyväksyivät lopuksi vielä 29.9.1938 Tshekkoslovakian niin sanottujen sudeettialueiden liittämisen Suur-Saksaan. Saksalaiset joukot ylittivät Tshekkoslovakian rajan 1.10.1938, jonka jälkeen Slovakia julistautui 14.3.1939 itsenäiseksi Saksan suojeluvaltioksi.
Poliitikko Benito Amilcare Andrea Mussolini [1883-1945] oli perustanut Italiaan fasistisen diktatuurin jo tammikuussa 1925. Italia miehitti sittemmin vuosina 1935-1936 käydyssä sodassa Afrikan koillisosassa sijaitsevan Abessinian [Etiopia], joka on eräs maailman vanhimmista kristityistä maista. Albanian Italialaiset sotajoukot miehittivät 10.4.1939.
Päivän kuva ja runo. (Veikko N:o 1 1935-36, 16)
Espanjassa syttyi 18.7.1936 sotilasvallankaappauksen jälkimainingeissa sisällissota. Se päättyi keväällä 1939 kenraali Francisco Franco Behamonden [1892-1975] johtamien kuningasmielisten voittoon. Suomalaisia taisteli sodassa sekä vasemmistolaisten tasavaltalaisten että Francon oikeistolaisten riveissä. Kaukoidässä Japani hyökkäsi 8.7.1937 Kiinaan.
Josif Vissarionovitsh Stalin ja Adolf Hitler sopivat 23.8.1939 Puolan jakamisesta keskinäisellä hyökkäämättömyyssopimuksella. Saksa hyökkäsi 1.9.1939 Puolaan, jonka itäosiin Puna-armeija tunkeutui 17.9. Puola kukistui neljässä viikossa, ja maa miehitettiin. Stalin, jota useat suomalaiset koulu- ja ylioppilaspoliitikot ihailivat 1960- ja 1970 -luvulla onnistui tapattamaan vuosina 1923-1953 useita, ehkä jopa kymmeniä miljoonia ihmisiä.
Vuosikymmen oli myös kaikkinaisen liikenteen kehittymisen aikaa. Saksassa aloitettiin maaliskuussa 1934 laaja moottoriteiden rakennusohjelma. Volkswagenin prototyyppi esiteltiin 15.2.1936 Berliinin autonäyttelyssä ja tehtaan peruskivi muurattiin 26.5.1938. Saksassa otettiin 15.7.1933 käyttöön ensimmäinen Junkers-tyyppinen nopea liikennelentokone, jonka matkanopeus oli peräti 245 kilometriä tunnissa. Yhdysvaltalainen Pan Am lentoyhtiö aloitti puolestaan 28.6.1939 säännöllisen reittilentoliikenteen Atlantin yli.
Suomeen oli vuonna 1928 perustettu radioyhtiö, jonka toimintaa ryhtyi 25.6.1934 jatkamaan Oy Suomen Yleisradio Ab. Ensimmäiset ultralyhyillä, ULA-aalloilla tehdyt kokeilut julkistettiin maailmalla 14.8.1932. Saksassa ryhdyttiin lähettämään säännöllisiä televisio-ohjelmia 22.3.1935 alkaen maanantaisin, keskiviikkoisin ja lauantaisin kello 20.30-22.00 välisenä aikana. Seuraavien vuosikymmenten teknologia alkoi myös orastaa, kun Saksassa annettiin 22.12.1938 ensimmäinen selostus atomifissiosta.
(Gummerus 1987, 1998; WSOY 1975-1976; Sotatieteen Laitos 1977)
Vuonna 1882 perustettu Helsingin Telefoniyhdistys, sittemmin Helsingin Puhelinyhdistys hoiti Helsingin ja pääkaupunkiseudun puhelinliikenteen yksinoikeudella. Liikenteen kehittyminen näkyy oheisesta taulukosta.
Vuosi |
Liittymiä |
Paikallis-
puhelut1) 3) |
Maaseutu-
puhelut2) 3) |
Kauko-
puhelut |
Joista
ulkomaille |
1920 |
12 397 |
40 445 111 |
1 526 000 |
|
|
1930 |
24 884 |
60 047 000 |
1 375 000 |
1 721 000 |
60 000 |
1937 |
34 843 |
82 004 000 |
3 171 000 |
2 749 000 |
61 000 |
1940 |
44 588 |
92 085 000 |
1 511 000 |
2 883 000 |
68 000 |
1970 |
279 785 |
315 000 000 |
34 468 000 |
758 000 |
1) Keskustassa oli vuonna 1937 suoria puhelinliittymiä niin sanotulla vapaa-alueella, joka käsitti Keskustan, Töölön, Sörnäisen ja Käpylän. Kaupungin ulkopuoliseen vapaa-alueeseen kuuluivat Pakila, Munkkiniemi, Haaga, Lauttasaari, Kulosaari, Oulunkylä ja Degerö.
2) Maaseutukeskukseen on liitetty HPY:n vapaa-alueen ulkopuolella olevat käsikeskukset sekä eräät muut kaupungin läheisyydessä sijaitsevat keskukset. Lukuun sisältyvät sekä näiden keskusten välittämät että HPY:n vapaa-alueen ulkopuolella olevien automaattisten keskusten välittämät puhelut.
3) Vuodesta 1960 alkaen paikallis- ja verkkoryhmäpuhelut yhteensä
(HKT 1921, 287; HKT 1938, 231-232; HKT 1947, 242-243; HKT 1981, 163)
Naskali (on kertonut puhelimesta): ”No, voikos oppilas nyt sanoa, mitä se Bell teki?”
Oppilas (ei ole seurannut): ???
Naskali: ”No mikäs se surisee ja pirisee, väliin vallan hermostuttavasti?”
Oppilas (ilahtuen): ”Ai je! Se on mun herätyskello!”
(Veikko N:o 5 1938-39, 101)
Sähköisten joukkoviestimien yleistymisestä Suomessa saa käsityksen seuraavasta taulukosta.
Vuosi |
Radioluvat |
Televisioluvat |
|
Yhteensä |
Per
1000 asukasta |
Musta-
valkoluvat |
Per
1000 asukasta |
Väri-
luvat |
Per
100
asukasta |
Yhteensä |
Per
1000
asukasta |
1935 |
24 430 |
104 |
|
|
|
|
|
|
1940 |
54 193 |
192 |
|
|
|
|
|
|
1970 |
245 507 |
470 |
191 309 |
294 |
|
|
153 554 |
294 |
(HKT 1961, 338; HKT 1966, 369; HKT 1971, 315, 327)
Kuva: Ilmoitus Veikko N:o 2 1937-38, 38.
Opettaja: ”Sähkö kulkee 300 000 kilometriä sekunnissa. Jollei Lehtonen voi seurata mukana, niin minä annan tunnin istumista.” (Veikko N:o 1 1935-36, 2)
Opettaja kemian tunnilla (pitäen koeputkea kädessään): ”Kuten näette, ette näe mitään. Ja kohta minä näytän, miksi mitään ei näy.” (Veikko N:o 6-7, 1935-36, 2)
Oppilas: ”Kerrotaan tämä summa jollakin vakiolla. Merkitään sitä x:llä : x (a + b).”
Opettaja: ”Kerrotaan!?!”
Oppilas: ”Voidaan se myös jakaa.”
Opettaja: ”No ehkä me nyt mieluummin jaamme.”
Oppilas: ”Luku voidaan jakaa siten, että se kerrotaan tämän käänteisluvulla. Merkitään sitä käänteislukua x:llä : x (a+b).”
Opettaja: ”N-n-no antaan nt mennä sitten.”
(Veikko N:o 1 1935-36, 2)
|