Kirjakokoelman täystuho

Punailmavoimien raskas miinapommi ei tietenkään säästänyt edes Norssin kirjastoa, joka tuhoutui täydellisesti 26.2.1944. Tämän koulun tietokeskuksen kuntoon saattaminen kesti useita vuosia. Kirjaston hoitajana ja pelastustyön johtajina toimivat lukuvuonna 1945-1946 vanhempi lehtori Ilmari Tammisto, lukuvuosina 1946-1947-1948 vanhempi lehtori Anders Collin sekä lukuvuosina 1948-1949-1950 vanhempi lehtori Niilo Visapää. (HSN 1945-1946, 9; 1946-1947, 8; 1947-1948, 7; 1948-1949, 10; 1949-1950, 10)

Kirjakokoelman jäännöksiä ryhdyttiin pelastamaan raunioista heti keväällä 1944. Kokoelman noin 18 000 niteestä saatiin jotenkin pelastettua arviolta 10 000 kirjaa. Niiden kuivattaminen sulaneen lumen jäljiltä sekä puhdistaminen sorasta ja koulutalon korjauksen aiheuttamasta pölystä vaati suuren määrän työtä ja aikaa.

Pelastetut teokset oli lukuvuonna 1945-1946 sijoitettava aluksi aivan ahtaaseen sivuhuoneeseen, missä niiden lopullinen järjestäminen oli täysin mahdotonta. Käyttökuntoon saatiin kuitenkin oppikirjasto kokonaisuudessaan sekä opettajien käsikirjasto. Kirjastosta lainattiin lukuvuoden aikana 10 opettajalle tai opettajakandidaatille 25 kirjaa sekä 99 oppilaalle 205 kirjaa.

(HSN 1945-1946, 49)

Keskikoulun suomen kielen oppikirjan kansi ja kirjan yksi aukeama vuodelta 1939. Ex libris ja kuvat: Erkki Nordberg 2007.

Uusien kirjastohuoneiden sisustamista ei saatu loppuun vielä lukuvuonna 1946-1947. Pommitusvaurioista pelastettujen kirjojen lopullinen järjestäminen siirtyikin seuraavaan lukuvuoteen. Kirjojen hienopuhdistusta oli kuitenkin voitu jatkaa, ja noin ¼ kirjavaroista saatiin sellaiseen kuntoon, että ne voitiin asettaa hyllyille.

Kirjojen uudelleen luettelointi pantiin myös alulle, ja sitä varten oli hankittu tarpeelliset kortistot sekä laatikot. Kirjastoon saatiin myös jo ostettua 19 eri teosta 138 niteenä. Ostamatta saatiin eräiden tieteellisten seurojen ja laitosten julkaisuja sekä joukko väitöskirjoja. Kirjastosta lainattiin 12 opettajalle tai opettajakandidaatille 38 kirjaa sekä 103 oppilaalle 233 kirjaa.

(HSN 1946-1947, 43-44)

Kirjastohuone saatiin lopulta sisustetuksi lukuvuoden 1947-1948 aikana koulutalon kellarikerrokseen. Samoin saatiin kirjavarojen järjestäminen pääosaltaan päätökseen ja uudelleen luettelointia jatkettiin. Kirjastoon voitiin lukuvuoden aikana lisäksi ostaa 13 teosta 67 niteenä. Lainaustoiminta ei vain osoittanut vilkastumista. Lukuvuoden aikana lainattiin 10 opettajalle tai kandidaatille 27 kirjaa sekä 28 oppilaalle 127 kirjaa. (HSN 1947-1948, 39)

Naskali on ensimmäisellä virkatunnillaan ja on tunnin ollessa puolessa välissä epätoivon partaalla. Sillä hetkellä ei istunut pulpeteissa kuin muutamia poikia seuraavan tunnin läksyjen kimpussa, osa oli ikkunassa katsomassa luistinradalle ja osa käytävässä kävelemässä. Naskali kerää kaiken tarmokkuutensa, menee kynnykselle ja huutaa käytävään: - Tästä lähtien ei kukaan saa poistua luokasta ilmoittamatta minulle. (Veikko N:o 2 1945, 20)

Kirjojen uudelleenluettelointi saatiin suurin piirtein päätökseen lukuvuonna 1948-1949. Kirjaston toiminta myös vilkastui sen johdosta, että vuoden vaihteessa saatettiin perustaa ”Poikien kirjasto”. Kustannusyhtiöt Otava ja WSOY lahjoittivat sinne noin 200 teosta käsittäneen pohjan, jota pojat innostuivat itsekin kartuttamaan 28 niteellä. Yhteensä 153 poikaa lainasi tästä kokoelmasta 623 nidettä.

Kuvat ja Ex libris: Erkki Nordberg 2007.

Oppikirjasto karttui viidellä teoksella, yhteensä 56 niteellä. Oppikirjoja tarvitsi 108 poikaa, jotka lainasivat 233 nidettä. Tietokirjallisuutta hankittiin 74 teosta, yhteensä 75 nidettä. Tämän alan kirjallisuutta tarvitsi 16 opettajaa ja opettajakandidaattia, jotka lainasivat 74 nidettä, sekä 23 oppilasta, jotka lainasivat 57 nidettä.

Kaikkiaan kirjasto karttui 353 niteellä, ja asiakkaiden määrä kohosi 300 henkilöön, jotka lainasivat 987 nidettä. Kirjaston ahkerin käyttäjä oli Matti Ailio 2 a, joka teki 27 lainausta. Kirjalahjoituksia teki koulun omassa piirissä kymmenkunta keskikoululuokkien poikaa.

(HSN 1948-1949, 41-42

Kirjojen uudelleenjärjestely saatiin lopulta suurin piirtein päätökseen lukuvuonna 1949-1950. Myös kirjaston käyttö vilkastui edelleen. ”Poikien kirjastoon” saatiin 115 uutta teosta, joista hankintojen kautta 40 ja loput lahjoituksina. Lahjoittajina toimivat muun muassa Eino Saarinen 7 b ja Juhani Lievonen 2 a. Kokoelman kirjoja oli lukuvuoden päättyessä 337 kappaletta. Tätä kirjaston osaa käytti 203 poikaa, jotka lainasivat kaikkiaan 2 105 nidettä.

Oppikirjaosasto kasvoi 14 teoksella, 136 niteellä. Oppikirjoja tarvitsi 106 poikaa, jotka lainasivat 410 nidettä. Tietokirjallisuutta hankittiin 24 teosta 28 niteenä, jonka lisäksi saatiin arvokkaita lahjoituksia muun muassa lehtori Enoch Westergreniltä ja lehtori Martti Vaulalta.

Tietokirjallisuutta tarvitsi 14 opettajaa ja opettajakandidaattia, jotka lainasivat 56 nidettä, sekä 34 oppilasta, jotka ottivat 94 lainaa. Tämän alan ahkerin oppilasasiakas oli Jyrki Roos IV, joka lainasi 30 teosta. Yhteensä hankittiin tai saatiin lahjaksi 419 nidettä, lainaajia oli 411 henkilöä ja kirjalainauksia 2 655. Kirjaston ahkerin käyttäjä oli Lasse Koskinen III, joka teki 54 lainausta. Lisäksi 40 poikaa lainasi vähintään 20 teosta.

(HSN 1949-1950, 42-43)

Joskus välähtää silmiin maailmankirjallisuuden helmiä, kun luemme jotakin. Niinpä luimme tässä eräänä päivänä seuraavaa:
”Kirkkaan, peilityynen järven rannalla istui nuori, kaunis, punaposkinen maalaistyttö ja lypsi lehmää. Järvi oli niin kirkas, että tämä ihastuttava näky kuvastui siihen, mutta kuvassa toimitus tapahtui vain päinvastoin.
(Veikko N:o 5 1947, 10)

Civis I: ”Olen nyt parannuksen tiellä ja aion ruveta lukemaan läksyjäni.”
Civis II: ”Aina sinun pitää olla jonkun tiellä.”
(Veikko N:o 2 1945, 20)