Vanhat Norssit ry Historiikin etusivulle 1867 - 1930. Norssin perintö 1930-luku. Pulasta sotaan 1940-luku. Sota-aika ja normalisoituminen 1950-luku. Levottomat teiniparvet 1960-luku. Tiedostavat teiniparvet 1970-luku. Tytöt ja kouluneuvostot Epilogi Liitteet Lähteet Videot













Huume- ja alkoholitutkimus

Norssissa tehtiin 12.-13.02.1973 kyselytutkimus oppilaiden huumeiden ja alkoholin käytöstä. Sen taustamateriaalina oli tutkimus, jonka Nuorisopoliisitoimiston oli tehnyt edellisenä syksynä muutamissa Helsingin koulussa. Norssin tutkimus raportoitiin laajasti Veikossa N:o 5 1973.

Norssin huumetutkimus

Koulussamme suoritettiin 12. ja 13. helmikuuta 1973 päihteiden käyttöä koskenut lomaketutkimus. Lähtökohtana oli Nuorisopoliisitoimiston syksyllä 1972 Helsingin 9 kansa- ja kansalaiskoulussa, 4 oppikoulussa ja 3 ammattikoulussa tekemä vastaava tutkimus. Lomakkeessa tiedusteltiin sekä alkoholin että huumeiden käyttöä, ja sen täyttivät 5. - 8. luokkien oppilaat.

Tutkimuksen toteuttivat käytännössä viime vuoden 7 a ja 7 b luokkien psykologian lukijat. Sen tarkoituksena oli harjoitella tutkimuksen suunnittelua, toteuttamista ja tulosten analyysia. Siksi siinä ei puututtu niihin syihin, jotka mahdollisesti liittyvät päihteiden kokeiluun ja käyttöön.

Seuraavassa esitetään kysymyksittäin tiedustelun tulokset ja vertaillaan niitä mahdollisuuksien mukaan Nuorisopoliisitoimiston tutkimuksesta saatuihin tietoihin.

1. Onko sinulle koskaan tarjottu huumausaineita?

Yli puolelle kyselyyn vastanneista norsseista oli tarjottu huumausaineita. Alimman ja ylimmän luokkatason välillä oli yli 20 prosentin ero: viidesluokkalaisista 45 prosentille ja kahdeksasluokkalaisista 67 prosentille oli tarjottu huumeita. Iän karttuessa ja ystäväpiirin laajetessa huumeiden tarjonta näyttää kasvavan.

Nuorisopoliisitoimiston tutkimuksen mukaan huumeita oli tarjottu kaikkiaan 22 prosentille tutkittujen helsinkiläiskoulujen oppilaista. Norssit näyttävät joutuneen selvästi muita helsinkiläisiä koululaisia useammin huumetarjonnan kohteiksi.

2. Oletko koskaan kokeillut huumausaineita?

Tutkimuksessa pidettiin huumeiden käyttönä kriminalisoitujen aineiden lisäksi eri liuottimien ja lääkeaineiden käyttöä huumaustarkoituksiin. Huumeiden käyttäjät jaettiin kahteen ryhmään: kokeilijoihin ja useasti käyttäneisiin. Seuraavassa taulukossa esitetään huumeiden käyttö Norssissa luokka-asteittain:

Luokkataso

5.

6.

7.

8.

Yhteensä


n

%

n

%

n

%

n

%

n

%

Ei kokeillut

70

81.4

62

77.5

62

85.0

50

70.0

244

78.5

Kokeillut kerran

9

10.5

8

10.0

2

2.7

10

13.0

29

9.3

Käyttänyt useasti

7

8.1

10

12.5

9

12.3

12

16.1

38

12.2

YHTEENSÄ

86

100

80

100

73

100

72

100

311

100


MaCa: Jos supervaltioiden välinen ohjussota syttyisi, eivät suomalaiset sitä paljon ratkaisisi puuk
koineen, puntareineen ja muine virvokkeineen. (Veikko N:o 3 1970, 35)

Nuorisopoliisitoimiston tekemän tutkimuksen mukainen huumeiden käyttö:

Koulumuoto

Oppilaita

Ei käyttäneitä

Kerran kokeilleita

Useasti käyttäneitä


n

n

%

n

%

n

%

Kansa- ja kansalaiskoulut

2 318

1 978

85.3

172

7.4

168

7.3

Ammattikoulut

1 512

1 127

74.2

164

10.8

221

14.6

Oppikoulut

1 277

1 113

87.2

51

4.0

113

8.8

YHTEENSÄ

5 107

4 218

82.6

378

7.6

502

9.8

Siten voidaan todeta, että Norssin oppilaiden keskuudessa huumeiden kokeilu ja käyttö on yleisempää kuin helsinkiläisillä koululaisilla keskimäärin.

3. Mitä ainetta kokeilit ensimmäisellä kerralla?

Ensimmäisellä kokeilukerralla 90 prosenttia oli käyttänyt hasista, mutta niin sanottujen kovienkin aineiden kokeilua esiintyi. Ensimmäisellä kerralla oli 2 oppilasta käyttänyt LSD:tä ja 4 lääkeaineita. Huomattavaa on, että näiden kovien aineiden kokeilijat löytyivät alimmilta tutkituilta luokkatasoilta.

Hasis on myös Nuorisopoliisitoimiston tutkimuksen mukaan yleisin aloitusaine. Mutta melko useat – varsinkin kansa- ja kansalaiskoululaiset – aloittavat huumeiden käytön liuottimilla. Tinnerin käyttöä ei norssien keskuudessa esiintynyt.

4. Kuinka vanha silloin olit?

Ensimmäinen kokeilu oli viidesluokkalaisilla tapahtunut 14 ½ vuoden ja kahdeksasluokkalaisilla 16 vuoden iässä. Ensimmäinen kokeilu tapahtuu siten yhä nuorempana. Oleellista eroa Nuorisopoliisitoimiston tutkimusten tuloksiin ei tämän kysymyksen kohdalla ole.

5. Miksi kokeilit huumausaineita?

Yleisin kokeilun syy oli uteliaisuus niin Norssin kuin Nuorisopoliisitoimiston tutkimuksissa. Lisäksi on merkittävää, että 6 norssia oli kokeillut huumeita paetakseen ongelmiaan.

6. Tiedätkö ystäviesi tai tuttaviesi joukossa jonkun, joka on kokeillut jotakin huumausainetta?

Tutkituista norsseista 80 prosentilla oli toveripiirissään huumausaineiden kokeilijoita.

Nuorisopoliisitoimiston tutkimusten mukaan 43 prosenttia huumeita kokeilemattomista oppilaista tiesi, että heidän toveripiirissään oli huumeiden käyttäjiä. Huumeita käyttäneistä 95 prosenttia tunsi puolestaan huumeiden käyttäjiä. Vuonna 1968 tehdyn tutkimuksen mukaan 14 prosenttia oli tiennyt, että heidän toveripiirissään oli ollut huumeiden käyttäjiä. On siis ilmeistä, että huumeiden käyttö on kuluneiden viiden vuoden aikana tullut koulunuorison piirissä julkisemmaksi.

7. Mistä hankit huumausainetta ensimmäisellä kerralla?

Aine oli yleisimmin hankittu kadulta, puistosta ja tovereilta. Norssin sisältä oli ensimmäiset huumeensa saanut 4 oppilasta.


Kuva: Siinä sitä on, hasista.

8. Mitä muita huumausaineita olet käyttänyt?

Muita käytettyjä huumausaineita olivat: lääkeaineet, amfetamiini ja tinneri. Norssin oppilaista oli 3 käyttänyt myös LSD:tä ja yksi heroiinia. Aloitusaineen lisäksi muiden aineiden käyttöä esiintyi vain 11 oppilaalla.

9. Kokeilisitko joitakin seuraavista aineista, jos sinulle tarjottaisiin?

Kaikkiaan 25 oppilasta ilmoitti voivansa kokeilla huumausaineita, mikäli niitä heille tarjottaisiin. Puolet kokeiluhalukkaista oli kiinnostunut hasiksesta. Enteenä niin sanottuihin kovempiin aineisiin siirtymisestä voi pitää sitä, että 4 oppilasta halusi kokeilla LSD:tä ja peräti 5 heroiinia.

10. Miten vaarallisina pidät seuraavia aineita?

Viidesluokkalaiset ja kuudesluokkalaiset pitivät LSD:tä vaarallisimpana. Seitsemänsillä ja kahdeksansilla luokilla sen rinnalla mainittiin heroiini. Hasista ja marihuanaa pidettiin sen sijaan yleisesti vaarattomina.

11. Oletko ollut huumausaineiden käytön vuoksi tekemisissä lastensuojelu- tai sosiaaliviranomaisten, poliisin, lääkärin tai äidin taikka isän kanssa?

Huumausaineiden käytön takia 9 Norssin oppilasta kertoi olleensa viranomaisten kanssa ja vain 5 vanhempiensa kanssa. Eri luokkatasojen välillä ei ollut oleellisia eroja.

Nuorisopoliisitoimiston tutkimuksessa 13 prosenttia oli ilmoittanut joutuneensa tekemisiin poliisin kanssa huumeiden käytön takia. Lastensuojelu- ja sosiaaliviranomaisten kanssa oli taas ollut tekemisissä 11 prosenttia tutkituista.

Norssin oppilaat ovat huumeiden käytön takia joutuneet viranomaisten kanssa tekemisiin huomattavasti muita Helsingin koululaisia harvemmin.


MaCa: Perjantai-iltana, kun palkka on saatu, lähtee äiti kauppaan ja isä myymälään.

(Veikko N:o 4 1970, 35)


12. Minkä ikäisenä olit ensimmäisen kerran humalassa?

Viidesluokkalaiset olivat hankkineet ensimmäisen humalansa keskimäärin 13 vuoden iässä ja kahdeksasluokkalaiset runsaan 14 vuoden ikäisinä. Alkoholinkin käyttö aloitetaan siis yhä nuorempana. Se alkaa tutkimuksen mukaan keskimäärin vuotta aikaisemmin kuin huumeiden käyttö.

13. Kuinka usein olet ollut humalassa?

Seuraavassa taulukossa on esitetty Norssin oppilaiden alkoholin käyttö luokkatasoittain. Alkoholin kohtalaisiksi käyttäjiksi on luokiteltu ne oppilaat, jotka kyselyssä ilmoittivat olleensa 1 – 10 kertaa humalassa. Alkoholin käyttö on katsottu runsaaksi, kun oppilas ilmoitti olleensa humalassa yli 10 kertaa.

Norssin oppilaiden alkoholin käyttö:

Luokkataso

5.

6.

7.

8.

Yhteensä


n

%

n

%

n

%

n

%

n

%

Ei käytä

25

29.1

12

15.0

11

15.0

7

9.8

55

17.7

Käyttää kohtalaisesti

29

33.7

17

21.2

11

15.0

9

12.5

66

21.2

Käyttää runsaasti

32

37.2

51

63.8

51

70.0

56

77.7

190

61.1

YHTEENSÄ

86

100

80

100

73

100

72

100

311

100

Nuorisopoliisitoimiston tutkimusten mukaan vastaava taulukko oli muodostunut helsinkiläisten koulujen oppilaiden kohdalla seuraavanlaiseksi:

Koulumuoto

Oppilaita

Ei käyttäneitä

Käyttää kohtalaisesti

Käyttää runsaasti


n

n

%

n

%

n

%

Kansa- ja kansalaiskoulut

2 318

527

22.8

1 485

64.1

306

13.1

Ammattikoulut

1 512

63

4.2

493

32.6

956

63.2

Oppikoulut

1 277

66

5.2

739

57.8

472

37.0

YHTEENSÄ

5 107

656

12.8

2 717

53.2

1 734

34.0

Omakohtainen muistelus: Bullan tytöt yhteisissä penkkareissa Norssin 8 a luokan kanssa vuonna 1965:
Är ni alla fyllerister?”

Runsaan alkoholin käytön luokitteluperuste on näissä tutkimuksissa hieman erilainen. Nuorisopoliisitoimisto oli katsonut alkoholin käytön runsaaksi silloin, kun oppilas oli ilmoittanut juoneensa itsensä useasti humalaan ja / tai käyttävänsä säännöllisesti alkoholia sekä juovansa vähintään kerran viikossa useamman pullon alkoholijuomia.

Taulukot eivät siten ole täysin vertailukelpoisia. Niiden perusteella voi kuitenkin sanoa, että koululaisten alkoholin käyttö on yleistä ja varsin runsasta. Eikä se ole Norssin oppilaiden keskuudessa ainakaan vähäisempää kuin muilla helsinkiläisillä koululaisilla.

14. Juotko enimmäkseen olutta, viiniä vai väkeviä?

Alkoholia käyttävistä oppilaista 77 prosenttia nauttii mietoja ja 23 prosenttia väkeviä juomia. Yllättävää kyllä, eniten väkeviä käyttivät viidesluokkalaiset, kun taas kahdeksasluokkalaiset tyytyivät mietoihin juomiin. Tämä johtunee siitä, että viidesluokkalaiset nauttivat alkoholia harvemmin. – Myös Nuorisopoliisitoimiston tutkimusten mukaan suosituimpia olivat erilaiset halvat viinit. Olut oli toisella sijalla.

15. Miten hankit juomasi?

Ylivoimaisesti useimmat, noin 80 prosenttia hankkii juomansa muualta kuin kotoa. Tärkein välittäjäryhmä ovat toverit. Viidesluokkalaisista 20 prosenttia sai juomansa kotoa ja kahdeksasluokkalaisista 12 prosenttia. Vanhempien asenteet lastensa alkoholin käyttöön ovat ilmeisesti muuttuneet.

16. Milloin nautit alkoholia?

Puolet kyselyyn vastanneista käyttää alkoholia sattumanvaraisesti ja 35 prosenttia viikonloppuisin. Varsinaisesti kausittain juovia löytyi kyselyn perusteella vain 4 vastaajaa.

17. Kuinka paljon kulutat kuukaudessa rahaa alkoholiin ja huumeisiin?

Norssin oppilaat käyttävät rahaa alkoholiin keskimäärin 20 markkaa [€ 19,21] kuukaudessa kuitenkin niin, että viidensillä luokilla käytetään rahaa yli 10 markkaa

[€ 9,61] vähemmän henkeä kohti kuin kahdeksansilla luokilla. Huumeiden käyttöön kuluvaa rahamäärää ei voitu laskea, koska kysymyksen tähän osaan oli vastannut vain kolme oppilasta.

18. Onko päihteiden käyttö vaikuttanut haitallisesti koulunkäyntiisi?

Vain kymmenen Norssin oppilasta ilmoitti päihteiden haittaavan koulunkäyntiä.


Tämä on siis päihteiden käyttötilanne koulussamme. Se vastaa hyvin Helsingin kansalais- ja oppikouluissa vuonna 1970 tehdyn ja Nuorisopoliisitoimiston viime syksynä suorittaman tutkimuksen tuloksia. Niistä saatujen tietojen valossa on syytä olettaa, että myös alle 15 -vuotiaiden Norssin oppilaiden keskuudessa esiintyy päihteiden käyttöä.

Kun ympäristö näkee huumeiden käytön vain yksilölliseksi ongelmaksi, se tekee aivan saman, itseään suojaavan virheen kuin huumeiden käyttäjä tekee, kun hän syyttää vaikeuksistaan ympäristöä. Vika ei nimittäin ole yksistään kummassakaan osapuolessa, vaan näiden mahdottomassa keskinäissuhteessa.

Jokainen yhteisö, joka perustuu koviin kilpailuasenteisiin, joutuu maksamaan saavuttamastaan kyseenalaisesta edistyksestä katkeran hinnan. Sen herkimmät ja monasti myös luovimmat jäsenet tuhoutuvat sisäisiin ristiriitoihinsa, neurooseihinsa ja näiden pakoiluyrityksiin: alkoholiin ja huumeisiin.

Kuitenkin vaatimus yhteisöstä, jossa yksilön toiveiden ja ympäristön tosiasioiden välille ei synny ristiriitoja, on epärealistinen. Jäljelle jää siis vain mahdollisuus vähentää ja sovitella näitä ristiriitoja.

Silloin kun tilannetta pyritään korjaamaan, on tartuttava niihin syihin, jotka sen aiheuttavat. Pelkästään se ei auta, että yritetään vaikuttaa aineiden käyttöön. Itse huumeita käyttävään nuoreen kohdistettavat rankaisutoimenpiteet eivät auta. Niillä vain kasvatetaan nuorten uhmaa. Aineiden käytön yleistymisen estämiseen sekä sen poistamiseen päästään vain vaikuttamalla niihin syihin, jotka sen aiheuttavat.

Tuula Alkia-Huttunen
(Alkia-Huttunen 1973)


Donna: Kuulin terveyssisarelta, että tämän luokan terveydentila on aivan erinomainen, mut
ta en voi sitä ymmärtää, kun katson poissaolojanne. (Veikko N:o 1 1971, 39)


Holma: Rakkauden ateriat muuttuivat ongelmiksi näillä alueilla.

Ääni: Niin varmaan.
(Veikko N:o 3 1971, 29)