Hengen armeijan palveluksessa

Norssin marssin historia


Kirjailija ja runoilija, filosofian tohtori h.c. Otto Toivo Lyy, vuoteen 1930 Mähönen (1898-1976), tuli Suomalaisen Normaalilyseon ensimmäiselle luokalle vuonna 1910 ja kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1918.

Toivo Lyy oli tunnettu ennen kaikkea hienostuneista juhlarunoistaan sekä runosuomennoksistaan. Hän suomensi muun muassa Niebelungein laulun sekä Omar Khaijamin lauluja. Hänen oma tuotantonsa käsitti terävien epigrammien ohella luonnonrunoutta ja pateettista julistuslyriikkaa.

Toivo Lyy sanoitti myös Norssin marssin 1950-luvun lopulla. Sävelmän marssiin laati tunnettu säveltäjä, pianisti, urkuri ja kuoronjohtaja Taneli Kuusisto vuonna 1978 urheiluseura Turnareiden 100-vuotisjuhlaa varten.


Vanhojen Norssien puheenjohtaja Eero Rönkä kuvaili Norssin marssin syntyvaihteita kirjeessään seuraavasti (lähde: Vanhojen Norssien arkisto):

Vanhojen Norssien hallitukselle
Lyhyt historiikki Norssin marssin ”hankkimisesta”

Ollessani Vanhojen Norssien puheenjohtajaa otin noin v. 1956 ”hankkiakseni” Norssille marssin. Käännyin sanoitusta varten runoilija Toivo Lyyn puoleen. (Otto Toivo Mähönen, synt. Joensuussa 20.4.1898, tullut Norssiin 1910 ja päässyt ylioppilaaksi 1918. Muuttanut sittemmin nimensä virallisestikin Lyyksi, Asui Naantalissa.)

Toivo Lyy lupasi kirjoittaa Norssin marssin, ja sainkin häneltä kaksi lähes samanlaista marssia, muistini mukaan n. 1958. (Kirjoitettu vieretysten samalle arkille.)

Marssin säveltämistä varten otin yhteyden säveltäjä Taneli Kuusistoon, joka ei silloin monien töittensä vuoksi voinut ryhtyä pyydettyyn tehtävään. Sovimme, että kun Norssin historiassa koittaa jokin suuri merkkipäivä, niin palaan asiaan. Näin kului aikaa melkoinen rupeama.

Kun Turnarien 100-vuotisjuhla alkoi lähestyä, käännyin uudelleen Taneli Kuusiston puoleen, ja nyt hän keväällä 1978 suostui ottamaan tämän kunniatehtävän vastaan. Sovittiin, että hän sulattelee kevään ja kesän asiaa ja yrittää saada sävellyksenvalmiiksi lokakuun loppuun 1978 mennessä. Suunnitelmaan kuului, että kuorolle jäisi aikaa harjoitella marssia esiintymistä varten Turnarien juhlassa. – Sävellys valmistui, mutta niin tiukalle se ”otti”, että hän pyysi lisää aikaa noin viikon verran. Sävel oli alkanut soida hänellä syksyllä ja kypsyi sitten mainittuun ajankohtaan mennessä. – Olin pyytänyt Martti Ruudun pitämään Kuusistoon yhteyttä siinä mielessä, että hän kuoromiehenä voisi ehkä neuvotella Kuusiston kanssa joistakin musiikkimiesten ”nikseistä”. – Marssi on mielestäni juhlallisen kaunis. Oheiset kappaleet talletettaneen Vanhojen Norssien arkistoon. – (Kuusiston täydentää vielä tuotettaan orkesteria varten. Saan siitä aikanaan tiedon.)

Helsingissä 1.12.1978

EERO RÖNKÄ


Norssin marssi

San. Toivo Lyy, säv. Taneli Kuusisto

Me olemme hengen armeijaa,
nyt vielä sen alokkaita,
mut’ tahdomme, että Suomen maa
saa oivia sotilaita
myös kaikista meistä,
myös kaikista meistä
joka paikkaan, missä on määrämme seistä
ja käyttää tiedon ja taidon peistä.

Niin kuin oli ritarin velvoitus
vain kirkasta kilpeä kantaa,
niin velvoittaa myös norssius,
niin johtotähden se antaa
joka miehelle meistä,
joka miehelle meistä
joka paikkaan, missä on määrämme seistä
ja käyttää tiedon ja taidon peistä.

Mitä Hellas loi ja unelmoi
ja rakensi Rooman mahti,
myös meidän marssissamme se soi,
ja sen kaiken kunniavahti
joka mies on meistä,
joka mies myös meistä
joka paikassa, missä on määrämme seistä
ja käyttää tiedon ja taidon peistä.

Niin kylvöä, jota ei kuihduta syys,
vaan josta on versova kerran
ihanimpaan kukkaansa ihmisyys,
myös kylvää mittansa verran
joka-ainoa meistä,
joka mies myös meistä,
joka paikkaan, missä on määrämme seistä
ja käyttää tiedon ja taidon peistä.

Niin tahtoo käyttää hengen peistä
joka-ainoa meistä.