Riemujuhla

Suomalaisen Normaalilyseon Riemujuhlaa vietettiin 16.10.1937. Se oli 70-vuotisjuhla laskettuna koulun ensimmäisen luokan perustamisesta Ruotsalaisen Normaalilyseon yhteyteen. Se oli 65-vuotisjuhla normaalilyseon toiminnan alkamisesta Hämeenlinnassa, johon silloinen suomenkielinen opettajainvalmistus siirrettiin Helsingistä. Ja se oli 50-vuotisjuhla Normaalilyseon Helsinkiin siirtämisen kunniaksi.

”Suomalaisen Normaalilyseon riemujuhlapäivä lokakuun kuudentenatoista valkeni sumuisena ja sateisena. Normaalilyseon ympärille ja Johanneksen kirkon edustalle oli pystytetty lukuisia lippusalkoja, joissa siniristiliput kaunisti liehuivat nostattaen siten juhlamieltä tänä suomalaisen sivistyksen riemupäivänä, joka juuri oli alkamassa.

Satalukuisasti koulun entisiä ja nykyisiä opettajia ja oppilaita saapui Normaalilyseon juhlasalissa klo 9 aamulla alkaneeseen aamujuhlallisuuteen, joka onnistuneesti aloitti päivän juhlatilaisuuksien sarjan. Toinen toistaan hienompia autoja pysähtyi Ratakadulle koulutalon edustalle ja juhla-asuisia norsseja silintereineen ja tohtorinhattuineen kiirehti vanhasta tutusta ovesta sisälle. Suomen liput liehuivat pääsisäänkäytävän yläpuolella ja lukemattomat laakeripuut koristivat koulutalon auloja.

Juhlasali oli kauniisti somistettu kukin ja punaisin matoin. Puhujakoroketta koristi Norssin merkki. Lyhyessä ajassa täyttivät kutsuvieraat, professorit, entiset ja nykyiset opettajat, sotilashenkilöt sekä ennen vuotta 1912 koulusta päässeet oppilaat koko avaran juhlasalin viimeistä paikkaa myöten. Auloihin oli järjestetty nuoremmille ikäluokille kullekin omat paikkansa ja voimistelusaliin koulun nykyisille oppilaille omansa, joilta he seurasivat kovaäänisten välityksellä ohjelman suoritusta juhlasalissa.”

Urkupreluudion jälkeen lausui opiston rehtori tervehdyssanat, jonka jälkeen puhui Opetusministeriön esittelijäneuvos Kaarle Kustaa Aro [ent. Ahlstedt; 1876-1958].
(Veikko N:o 3 1937-38, 64-65; HSN 1937-1938, 3-5)

Aamujuhla. Rehtori Heporauta pitää avajaispuhetta.
Kuva: Veikko N:o 3 1937-38, 66.

Norssin Riemujuhlan juhlakulkue koululta Johanneksen kirkkoon.
Edessä kannettiin Suomen lippua ja Konventin lippua.

Juhlakulkuetta johtivat koulun rehtori, tohtori Frans Akseli Heporauta, entinen rehtori, tohtori Paavo Virkkunen, professori Kaarlo Eemeli Kivirikko ja professori Kaarlo Kaira.

Sotilaiden rivistö juhlakulkueessa.
Kuvat: Veikko N:o 3 1937-38, 70.

Juhlakansa siirtyi lyhyen ohjelman jälkeen Johanneksen kirkkoon. Alttaripalveluksen liturgeina toimivat koulun entiset oppilaat, pastorit Lauri Apajalahti, Hannes Mustakallio ja Arvo Korpinen. Koulun entinen rehtori, tohtori Paavo Virkkunen piti juhlasaarnan. (HSN 1937-1938, 3-5; Veikko N:o 3 1937-38, 69)

Juhlajumalanpalvelus Johanneksen kirkossa.
Kuva: Veikko N:o 3 1937-38, 72.

Messuhallin päiväjuhla muodostui todelliseksi suomalaisen kulttuurin suurjuhlaksi. Avara Messuhalli, joka oli saatettu Suomen lipuilla ja laakeripuilla juhla-asuun, oli täyttynyt edustavista juhlavieraista aina viimeistä paikkaa myöten. Tilaisuutta kunnioitti läsnäolollaan tasavallan presidentti Kyösti Kallio. Kutsuvieraina olivat myös läsnä tasavallan hallitus, yliopiston kansleri, professori Viktor Hugo Suolahti, yliopiston rehtori, professori Karl Robert Brotherus sekä Kouluhallituksen, Helsingin kaupungin ja eri koulujen edustajat, Normaalilyseon entiset ja nykyiset opettajat sekä Ruotsalaisen Normaalilyseon, Hämeenlinnan Normaalilyseon ja Suomalaisen alkeisopiston elossa olevat oppilaat.

Entiset ja nykyiset Normaalilyseon jäsenet huolehtivat juhlan ohjelmasta, joka radioitiin yleisradion välityksellä kautta koko maan. Tasavallan presidentti saapui seurueineen Messuhalliin tasan kello 14.00. Seuruetta saattoivat riemujuhlatoimikunnan puheenjohtaja, professori Kaarlo Kaira ja rehtori Frans Heporauta. Orkesteri viritti Porilaisten marssin jonka jälkeen kouluneuvos L. Arvi P. Poijärven johtama kuoro ja maisteri Armas Maasalon johtama orkesteri esittivät Jean Sibeliuksen ”Partiolaismarssin” sekä Yrjö Kilpisen ”Lippulaulun”.

Päiväjuhlan kutsuvieraita Messuhallissa. Eturivissä vasemmalta: Pääministeri Aimo Kaarlo Cajander, Tasavallan presidentti Kyösti Kallio, ylijohtaja Oskari Mantere, Yliopiston kansleri, professori Viktor Hugo Suolahti ja Rehtori Frans Akseli Heporauta.
Kuva: Veikko N:o 3 1937-38, 76-77.

Tervehdyspuheen piti juhlatoimikunnan puheenjohtaja, professori Kaarlo Kaira. Sen jälkeen seurasi orkesterin ja kuoron esityksiä. Taiteilija, Norssin entinen oppilas Esko Salola esitti juhlarunon Pro Concordia, jonka oli runoillut Norssin entisen oppilaan Toivo Lyy. Sen jälkeen professori Eino Kaila piti tilaisuuden juhlapuheen, jonka aiheena oli ’Oppikoulun tehtävä’.

Juhlivalle Norssille esittivät onnitteluja pääministeri Aimo Kaarlo Cajander Tasavallan presidentin ja Valtioneuvoston puolesta, ylijohtaja Oskari Mantere Kouluhallituksen, Rehtori Karl Robert Brotherus Helsingin yliopiston ja ylipormestari Antti Tulenheimo Helsingin kaupungin puolesta. Professori Kaarlo Kaira luovutti rehtorille juhlien yhteydessä kerätyt yhteensä yli 300 000 markan stipendivarat.
(Veikko N:o 3 1937-38, 73; HSN 1937-1938, 3-5)

Viimeisenä ohjelmanumerona esitti mahtavan suuri juhlakuoro ja -orkesteri säveltäjän johdolla hovikapellimestari Armas Järnefeltin Riemujuhlakantaatin. Se oli sävelletty Paavo Cajanderin Suomalaisen Alkeisopiston vihkiäisten Juhlakantaatin sanoihin. Kantaatin lausuntaosan esitti ylioppilas Pekka Kuusi. Säveltäjälle osoitettiin myrskyisästi suosiota. Juhla päättyi yhteisesti laulettuun Maamme-lauluun. (Veikko N:o 3 1937-38, 83)

Kello 21.00 alkoi Messuhallissa entisten norssien toveri-illalliset, joille oli saapunut osanottajia noin tuhat henkeä kautta koko maan. Pitkien hohtavilla valkeilla liinoilla päällystettyjen pöytien ääressä istuttiin ylioppilaaksituloluokittain. (Veikko N:o 3 1937-38, 81, 83)

Seuraavana päivänä, 17.10.1937 kokoontui suuri määrä osanottajia Hietaniemen kappeliin. Professori Martti Ruuth piti muistopuheen Normaalilyseon niille entisille opettajille ja oppilaille, jotka jo olivat siirtyneet vainajien joukkoon. Sen jälkeen käytiin entisten opettajien haudoilla. Kuvassa rehtori laskemassa seppelettä entisen rehtori H. F. Soverin haudalle. (Veikko N:o 3 1937-38, 83, 86)

Päivällä paljastettiin muistolaatta entisen Suomalaisen Alkeisopiston, silloisen Kouluhallituksen ja nyt jälleen Helsingin Normaalilyseon hallussa olevan talon seinään osoitteessa Ratakatu 2. Tässä tilaisuudessa puhui toimitusjohtaja Yrjö Koskelainen. (Veikko N:o 3 1937-38, 87-88)

Kuva: Veikko N:o 3 1937-38, 90.

Koulun oppilailla oli juhlien aikana myös omia juhliansa. Näytelmäkerho järjesti näytelmäiltansa jo muutama päivä ennen Riemujuhlaa. Alemmille luokille oli oma juhlansa. Konventti piti varsinaisen riemujuhlapäivän päätteeksi juhlakokouksensa. Illalla Konventilla oli omat juhlatanssiaiset voimistelusalissa, joka oli koristeltu punavihrein kreppipaperiliuskoin. (Veikko N:o 3 1937-38, 83, 89-91, 95-96)

Ensimmäisenä arkipäivänä, jolloin koulu oli taas tavallisessa toiminnassa, yläluokkalaisten aamutunnit omistettiin vielä Norssin entisten oppilaiden, Konventin ulkokivisten pitämien esitelmien kuuntelemiseen. Esitelmän pitivät lakitieteen tohtori Kyösti Arvo Sipilä, tohtori Kaarlo Rafael Koskimies, ratsumestari Tapio Nyyrikki Peitsara, professori Simo Antero Brofeldt ja toimitusjohtaja Yrjö Koskelainen.

Juhlaan ilmestyi lisäksi laajakokoinen julkaisu, jonka historiaosan oli kirjoittanut kirjailija Mika Waltari. Opettajamatrikkelin oli toimittanut lehtori Esko R. Joki ja oppilasmatrikkelin kirjailija Jalmari Finne.

Helsingin Suomalainen Normaalilyseo 1887-1937; Juhlajulkaisu. Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava 1937.

Norssin oppilaat olivat myös järjestäneet Riemujuhlan ajaksi näyttelyitään. Sellaisia olivat Luonto-seuran, Konventin, Pikakirjoitus-, Näytelmä-, ja Lennokkikerhon, Radistien ja Kemistojen sekä Veikko-lehden näyttelyt. Ne olivat mitä mielenkiintoisimpia todistuksia siitä hiljaisesta uurastuksesta, mitä Norssissa oli vuosikymmenien aikana harrastettu.

(HSN 1937-1938, 3-5; Veikko N:o 3 1937-38, 92)

Erään oppilaan täyttämä lokinpoikapari Luonto-seuran näyttelyssä.
Kuva: Veikko N:o 3 1937-38, 93.

Riemujuhlan yksityiskohtainen selostus on juhlassa pidettyine puheineen luettavissa syksyllä 1937 julkaistussa Veikon Riemujuhlanumerossa, tiedostokansio norssi0345, Pro Concordia luvussa norssi0332 sekä Juhlakantaatti luvussa norssi0342.