Ensimmäisen luokan edustajat

Ensimmäiset tytöt tepastelivat Norssiin syyslukukaudella 1972. Veikon toimittajat haastattelivat keväällä neljää lukuvuoden nahkaa, joista kaksi, L ja M olivat tyttöjä sekä kaksi, R ja K poikia. Koska Veikossa julkaistujen kuvien alla ei ollut tunnistetietoja, on kuvat ja etukirjaimet jouduttu arpomaan.

Vasemmalta arvaten: L, M, R ja K. Kuva: Veikko N:o 3 1973, 21.

Haastattelu

Norssin kunnioitetun ja perinteistä kuulun Weikko-lehden avustajat Kajosaari ja Nurminen kutsuivat eräänä päivänä haastateltaviksi ennalta valitut 1. luokan edustajat koulun alakerrassa sijaitsevaan kerhohuoneeksi sanottuun pimeään luolaan, jossa kuuleman mukaan asuu waikka mimmoisia pöpöjä ja kätyreitä.

Haastateltavina oli kaksi poikaa beeltä ja kaksi tyttöä, toinen aalta ja toinen klassilliselta. Muistin virkistämiseksi mainittakoon, että tyttöjä ei koulumme toisella vuosisadalla käyvän historian aikana ole kelpuutettu oppilaiksi ennen tämän lukuvuoden alkua.

Mainittujen haastattelijoiden ja haastateltavien keskustelussa esiintyi muun muassa seuraavia käänteitä:

Miten te tytöt uskalsitte tulla tähän kouluun? Eikö se tunnu vähän orvolta, kun täällä on nyt 30 tyttöä 600 pojan kanssa?

L: Ei se musta ainakaan tunnu yhtään miltään.

M: Kyllä se aluksi jäi vähän jäytämään mieleen, mutta kun mulla on veli täällä, niin se kertoi millaista täällä on. Ei se nyt enää miltään tunnu.

Miten pojat on suhtautunut?

L: Musta ainakin aika kivasti.

M: No, kyllä ne melko kivasti, joskus ne kyllä käy vähän uhoomaan, mutta ei sillä niin väliä.

Tämä on normaalikoulu, täällä koulutetaan opetusharjoittelijoita. Miten se vaikuttaa opetukseen, kun opettajat vaihtuu koko ajan, onko siitä haittaa?

R: Ei se ainakaan minuun vaikuta mitenkään, ei se yhtään hämää.

K: Joo, mulla on sama juttu.

M: Kyllä se joskus hämää.

L: Musta on vain paljon kivempi, kun on enemmän maikkoja.

Te olette nyt koulussa pienimpiä ja opettajat on teistä varmaan hirveän vanhoja. Miltä ne sellaiset vanhat möröt tuntuu? Pelottaako ne yhtään?

L: Kyllä vanhat maikat on usein vaan paljon kivempia kuin nuoremmat.

Taannoin pidettiin kouluneuvostovaalit. Miltä se tuntui, kun väkeä kulki puhumassa ja karkkia jakamassa? Oliko tää homma mitenkään mielekästä vai oliko se vaan turhanpäiväistä puuhaa?

K: Ihan turhanpäiväistä mun mielestä.

R: Ei se ihan turhanpäiväistäkään ole.

Onko kouludemokratialla ja kouluneuvostolla teidän mielestänne mitään merkitystä?

K: Kyllä sillä on ainakin pikkasen merkitystä.

L: Musta sillä on aika paljonkin merkitystä.

M: On sillä paljon merkitystä, koska se on ainoa tapa vaikuttaa tähän kouluun.

Tehän saitte äänestää kouluneuvostovaaleissa vain apujäseniä. Millä perusteilla te valitsitte oman ehdokkaanne? Mihin siis kiinnititte huomiota valintaa tehdessänne?

M: Jos niillä oli järkeenkäypiä ideoita ja jos ne saa sitten jotakin aikaan.

K: Ihan tuttuja vaan.

R: Jos ne sais jotain aikaan siellä.

Kävikö jotkut ehdokkaat puhumassa teille vaalien alla?

L: Meillä kävi joku demari.

M: Meillä kävi ne Kopomaa ja Vuolle.

K: Joo, kävi.

Oliko siitä teille mitään hyötyä? Oppiko siinä mitään.

K: Joo, kyllä se oli tarpeellista.

R: Kyllä siellä oppi.

M: Kun ei siitä missään muualla kerrottu mitään, niin mä en aluksi ymmärtänyt siitä kaikesta paljon mitään. Luokanvalvojien tunneilla pitäis puhua koulusta ja politiikkaa sen verran, että tietäis mistä on kysymys.

L: Musta oli aika kurjaa, kun tuli vaan yhden puolueen jätkä aina puhumaan, ei se tiennyt niistä muista sitten paljon mitään.

Jos jossain kerhossa kerrottais näistä kaikista, niin kiinnostaisiko teitä?

L: Ois se aika kiva.

K: Olisi siihen mielenkiintoa.

Oletteko te käyneet Norssin kerhoissa?

Ei olla!

Tiedättekö mitään kerhotoiminnasta?

K: Joo, Kipinä.

L: Mä kävin pari kertaa Turnareissa, mut siellä oli ihan tyhmää, kun siellä on se Seestekin.

M: Onhan siellä sitten se Luonto-Seura.

Olettekos te koskaan tutustuneet tähän Norssin Weikko-lehteen?

K: Olen mä joskus.

R: En … en mä ole lukenut vielä yhtään Weikkoa.

M: Mä ainakin olen lukenut, kun veli tuo aina ne kotiin niin oon mä sitten niitä katsellut.

L: Olen mäkin viime vuoden puolella lukenut.

Onks toi Weikko kivaa luettavaa? Minkälaisia juttuja siinä pitäis olla? Jotakin alaluokkalaisia kiinnostavaa vai?

L: Pitäis siihen saada myös jotain sellaista. Vitsejä ainakin.

Pitäiskö olla tollaista herjanheittoa?

L: JOO.

Sellaista siinä ennen olikin, mut nyt on niin kuivakiskoinen toimitus, ettei se ymmärrä hyvien vitsien päälle. Miten Weikkoa voisi parantaa?

M: Mulla ei nyt tähän hätään ole mitään ehdotuksia mielessä.

Miten yleensä tässä koulussa? Onks mitään sellaista jokapäiväiseen koulunkäyntiin liittyvää mitä vois parantaa?

M: Ainakin ruokala ja ne ruuat. Ei siellä voi koskaan kunnolla syödä ja sit siellä on vielä se jonosysteemi.

L: Ja voimistelumaikka käskee suihkuun, mutta sieltä tulee vaan kylmää vettä.

R: Noita luokkia voisi sitten parantaa.

Tässäkin haastattelussa kävi ilmi, että Weikkoon toivotaan alaluokkalaisia kiinnostavaa ainesta enemmän. Tässä täytyykin vedota alaluokkalaisiin itseensä, että he kirjoittaisivat Weikkoon, sillä he tietävät parhaiten itse, mikä heitä kiinnostaa.

Kajosaari & Nurminen
(Kajosaari & Nurminen 1973)

Pale: Kolme pientä lasta… Tre småla barn… (Veikko N:o 3 1971, 29)


Ryynänen kaatui joskus alaluokilla tuolinsa kanssa.
Ääni: Jos Esa ois nähnyt ton, sä olisit saanut heti kympin voikassa.
(Veikko N:o 4 1971, 31)