Vanhat Norssit ry Historiikin etusivulle 1867 - 1930. Norssin perintö 1930-luku. Pulasta sotaan 1940-luku. Sota-aika ja normalisoituminen 1950-luku. Levottomat teiniparvet 1960-luku. Tiedostavat teiniparvet 1970-luku. Tytöt ja kouluneuvostot Epilogi Liitteet Lähteet Videot













Kriisien, Beatlesin, sotien ja avaruuden maailma

Ainakin 2,6 miljoonaa ihmistä, noin 15 prosenttia Itä-Saksan, DDR:n väestöstä oli paennut maasta vuodesta 1949 lähtien. Berliinin järjestyksessä kolmas kriisi kärjistyi Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton joukkojen keskittämisiin Euroopassa kesällä 1961. DDR:lle kriisin aikana lisääntynyt väestöpako muodosti taloudellisen lamaantumisen uhan.


Sen hallitus pystyttikin 13.8.1961 aamuhämärissä Berliinin muurin kaupungin itä- ja länsiosan välille. Muuri katkaisi tehokkaasti länteen suuntautuneen pakolaisvirran ja natsien väitetyn soluttautumisen itään. Muuri pysyi tiukasti paikallaan vuoteen 1990, jolloin Saksa yhdistyi toisen kerran sitten vuoden 1871.

The Beatles on vuosina 1960-1970 toiminut kaikkien aikojen menestynein musiikkiyhtye, jonka äänilevyjen myynti on ylittänyt miljardin kappaleen rajan. The Beatles aloitti perinteisellä beat-musiikilla. Vuoteen 1967 mennessä yhtye oli kuitenkin siirtynyt psykedeelisen rockin ja kokeellisten sovitusten kautta paljon monimutkaisempaan ilmaisuun.

Yhtyeen jäsenet John Lennon, Paul McCartney, George Harrison ja Ringo Starr olivat kotoisin Liverpoolista. Heidät aateloitiin vuonna 1965. Yhtye hajosi vuonna 1970. (Wikipedia 2008a)

Kuvassa yhtye vuonna 1963. Ei ole epäilystäkään siitä, mistä norssin pojat tukkamuotinsa kopioivat.


Kuuban kriisit alkoivat vuoden 1959 vallankumouksesta, jolloin Fidel Castro Ruz otti maassa vallan. Vallankumousliike kehittyi pian yhä vasemmistolaisemmaksi. Suhteen Yhdysvaltoihin katkesivat, ja Kuuba alkoi saada Neuvostoliitolta taloudellista sekä sotilaallista apua. Yhdysvaltojen vuonna 1961 tukema pakolaisten maihinnousuyritys epäonnistui Sikojenlahdella.

Neuvostoliitto ryhtyi silloin rakentamaan saarelle ohjustukikohtia, mikä johti 22.-25.10.1962 Kuuban ohjuskriisiin. Sen aikana maailma oli ajautua ydinsotaan. Kuuba kehittyi sittemmin Neuvostoliiton tukemana keskisuureksi vallaksi, jonka sotilaallinen vaikutus ulottui 1970- ja 1980-luvulla aina Afrikkaan asti.


John Fitzgerald Kennedy [1917-1963] oli sotaveteraani ja toimi demokraattisen puolueen poliitikkona sekä senaattorina. Kennedy oli myös vuosina 1961-1963 Yhdysvaltojen ehkä kaikkien aikojen suosituin presidentti. Hän ratkaisi Kuuban kriisin, mutta ei ehtinyt toteuttaa sisäpoliittisia uudistuksiaan, muun muassa lopettaa rotusortoa, koska hänet salamurhattiin ampumalla Dallasissa 22.11.1963.

Nikita Sergejevitsh Hrushtshev [1894-1971] oli NKP:n jäsen vuodesta 1918, Polibyroon jäsen vuodesta 1939 ja toimi sodan aikana politrukkina rintamalla. Hrushtshevista tuli Stalinin kuoltua puolueen 1. sihteeri, joka tuomitsi edeltäjänsä terrorin. Kuvassa hän uhoaa YK:n yleiskokouksessa, jossa hän puheenjohtajan nuijan katkettua 13. 10.1960, riisui kengän jalastaan ja takoi sillä useita kertoja pöytäänsä. Hänet syrjäytettiin lokakuussa 1964.

Vietnamin sota alkoi vuonna 1964. Siihen osallistuivat Etelä-Vietnamin Kansallinen Vapautusrintama, Pohjois-Vietnamin FNL, Vietkong, Yhdysvallat sekä viisi muuta maata. Yhdysvallat lisäsi joukkojaan Vietnamissa ja aloitti vuonna 1964 sotatoimet Vietkongin sissien kukistamiseksi sekä Pohjois-Vietnamin pommitukset. Amerikkalaiset joukot kasvatettiin vuoteen 1969 mennessä yli puolen miljoonan miehen vahvuuteen.


Sekään ei silti kyennyt saamaan aikaan ratkaisua, sillä Neuvostoliitto ja Kiina tukivat FNL:ää. Yhdysvaltojen ja Pohjois-Vietnamin väliset rauhanneuvottelut aloitettiin Pariisissa vuonna 1968 ja amerikkalaisia joukkoja alettiin vähentää. Sissisota kuitenkin jatkui Etelä-Vietnamissa ja amerikkalaisten pommitukset, muun muassa myös napalmilla Pohjois-Vietnamissa. Keväällä 1970 yhdysvaltalaiset ja etelävietnamilaiset joukot hyökkäsivät lisäksi Kamputseaan katkaistakseen FNL:n sissien huoltoreitit ja eliminoidakseen näiden tukialueet.

Seuraava sota, Kuuden päivän sota käytiin Lähi-idässä Israelin ja arabimaiden välillä 05.-10.5.1967. Sota alkoi, kun Egypti saartoi Israelin laivaliikenteen Tiranansalmen kansainvälisillä vesillä, poisti YK:n sotilastarkkailijat Siinain niemimaalta ja alkoi keskittää sinne omia joukkojaan.

Israel teki tällöin ennalta ehkäisevän hyökkäyksen ja valloitti nopeasti laajoja alueita naapureiltaan: Siinain ja Gazan alueen Egyptiltä, Jerusalemin, Juudean ja Samarian sekä koko Jordan-virran Länsirannan Jordanialta ja Golanin kukkulat Syyrialta. Näiden valloitusten seuraukset ovat edelleen liki päivittäin lehtien otsikoissa. Oikeassa voittajat astuvat valtaamaansa Jerusalemin Vanhaan kaupunkiin.




Vuosikymmenen viimeinen kriisi tapahtui Prahassa kesällä 1968. Tshekkoslovakian strateginen merkitys Neuvostoliitolle perustui maan keskeiseen maantieteelliseen sijaintiin Varsovan liitossa. Kriisi alkoi huhtikuussa 1968, jolloin sensuuri poistettiin, talouden keskusjohtoisuutta vähennettiin ja ulkopolitiikkaa ryhdyttiin itsenäistämään. Varsovan liitto järjesti kesällä sotaharjoitukset Tshekkoslovakian rajojen läheisyydessä, ja neuvostopanssarit tunkeutuivat maahan 20.08.1968.


Prahalaiset nuoret toivottavat miehittäjäpojut sinne mistä olivat tulleetkin.

Vuosikymmenen teknologinen kehitys keskittyi ja liittyi pitkälti avaruuden valloitukseen sekä sen vaatimaan teknologiaan. Se tuotti myöhemmin huomattavan määrän muun muassa informaatio- ja tietojenkäsittelyteknologiaa myös siviilikäyttöä varten.

Kosmonautti, majuri Juri Gagarin, 27, oli ensimmäinen ihminen, joka teki avaruuslennon 13.4.1961 kello 09.07-10.55 välisenä aikana. Gagarin oli painottomassa tilassa 70 minuutin ajan. Hänen Vostok I -avaruusaluksensa kokonaispaino oli 4 725 kiloa, ja se kiersi maapallon elliptisellä radallaan 175-327 kilometrin korkeudessa.

Suomessa Kansan Uutiset otsikoi tapahtuman seuraavasti: ”Neuvostoihminen suoritti historian ensimmäisen avaruuslennon. 27-vuotias ilmavoimien majuri Juri Gagarin kiersi maapallon 1 tunnissa 48 minuutissa. Laskeutuminen ennalta määrättyyn kohtaan.

Yhdysvallat kiri nopeasti kiinni etumatkan, jonka venäläiset olivat avaruuskilpailussa saavuttaneet. Astronautti, eversti ja sotaveteraani John H. Glenn, 41, kiersi 20.02.1962 Mercury-aluksella maapallon peräti kolmasti. Lento kesti 4 tuntia 56 minuuttia ja 26 sekuntia. Tässä ajassa hän kulki 28 000 km/h nopeudella 129 000 kilometrin matkan ja eteni elliptisellä radalla 260 kilometrin päähän maasta. Glenn pystyi jopa itse ohjaamaan kapselia lennon aikana käsipelillä.


Ensimmäinen ihminen, Neil Armstrong laskeutui kuun pinnalle
19.07.1969 kello 20.17. Apollo XI -avaruusalus oli laukaistu Cape Kennedystä Floridasta kolme päivää aikaisemmin 155 miljoonan hevosvoiman tehoisen Saturnus V -raketin kärjessä. Avaruusaluksessa oli kolme miestä: Neil Armstrong [kuva alla vasemmalla], Edwin Aldrin [kuva alhaalla oikealla] sekä Michael Collins.

Kun kuu oli ensin kierretty kerran, Collins jäi hoitamaan avaruusalusta, kun taas Armstrong ja Aldrin pakkautuivat kuumoduli Eagleen, joka sitten laskeutui kuun pinnalle. Astronautit pystyttivät kuun pinnalle tieteellisiä mittalaitteita [kuva yllä] muun muassa aurinkotuulen mittaamiseksi ja kävivät puhelinkeskustelun presidentti Richard Nixonin kanssa. Eagle jätti kuun 21.07., telakoitui onnistuneesti Apollo XI:een, joka laskeutui 24.07. kello 16.51 onnistuneesti Tyyneen valtamereen.