Rehtorin toimenkuva

Rehtori Heporaudan työtaakka alkoi muodostua 1930-luvun lopulla kohtuuttomaksi. Samassa yhteydessä, jossa hän anoi koululle kokopäivätoimista kanslia-apulaista ja taloudenhoitajaa, hän selvitti anomuksen perusteluiksi myös Norssin rehtorin virkatehtävien määrää sekä monimuotoisuutta.

Rehtorin oli ennen kaikkea luotava koulun henki ja vastattava sen ulkonaisesta sekä sisäisestä järjestyksestä. Hänen oli määrättävä ne periaatteet, joille oppilaiden hallinta rakentui. Rehtorin oli valvottava, että niin opettajat kuin oppilaatkin noudattivat koulun asettamia vaatimuksia. Hän toimi myös välittäjänä koulun ja ylempien viranomaisten, toisaalta koulun sekä oppilaiden vanhempien ja muun yleisön välillä sekä edusti koulua ulospäin.

Hänestä riippui siten suureksi osaksi, missä määrin koululla oli oppilaihin nähden, ei vain tietoa jakava vaan myös kasvattava merkitys. Hänestä riippui lisäksi minkä verran koulussa vallitsi opettajien ja oppilaiden keskinäistä yhteisymmärrystä, mikä oli kaiken menestyksellisen työn edellytys. Rehtorin täytyi aina olla valmis antamaan neuvoja opettajille ja oppilaille, jonka lisäksi hänellä piti vielä olla esitettävänä rakentavia ajatuksia koulun juhlissa sekä avajais-, päättäjäis- ja muissa tilaisuuksissa.

Opettajakandidaattien auskultointi toi Norssin rehtorille edelleen lisää velvollisuuksia. Hänen oli valvottava ja vastattava yhtämittaisten opetusnäytteiden ja opettajakandidaattien auskultoimisen kulusta niin, että ne tuottivat koulun omalle työskentelylle mahdollisimman vähän häiriötä. Tämä puoli koulun työskentelystä aiheutti tuolloin Norssille runsaan tuhannen niin sanotun virkatunnin järjestämistä, jolloin opetus oli jätettävä aloittelevan opetusharjoittelijan yksinään hoidettavaksi.

Se asetti puolestaan omia vaatimuksiaan yleisen järjestyksen ylläpitämiselle helsinkiläisessä poikakoulussa. Mutta Normaalilyseon oli siitä huolimatta oltava yleisen työskentelynsä puolesta muille kouluille normin antava mallikoulu. Opetusta kuuntelemaan tulevien vieraiden oli myös saatava Norssissa juuri sitä oppia, jota he olivat tulleet sieltä etsimään.

Rehtorin oli kaiken tämän lisäksi hoidettava opetusta vähintään 10 tuntia viikossa ja kuunneltava toisten opettajien opetusta kuusi tuntia viikossa. Hänen oli oltava läsnä kaikissa opetusnäytteissä, joihin käytetty tuntimäärä oli toisinaan noussut lukukaudessa yli sadan, sekä osallistuttava niihin kuuluviin kritiikkitilaisuuksiin. Tässä suhteessa oikeuden antaminen vararehtorille näiden tehtävien hoitamisessa oli tosin tuonut rehtorille jotain helpotusta.

Mutta rehtorin oli kuitenkin ohjattava lukukaudessa vähintään 50 harjoitustuntia, johon työhön kuuluivat myös ohjelmien tarkastukset ja kritiikit. Rehtorin oli lisäksi valmistettava ja pidettävä oman aineensa konferenssit sekä yleisiä, kaikille auskultanteille tarkoitettuja konferensseja. Siunatuksi lopuksi rehtorin tuli vielä hoitaa toiminnan ja talouden suunnittelu kuten asia nykytermein ilmaistaan.
(HSN 1938-1939, 3-5)

Norssin rehtorin tehtävä näytti siten olevan kuin sotaväen joukko-osaston komentajan tehtävä. Komentajahan vastaa joukkonsa kurista, hengestä, koulutuksesta ja huollosta. Norssin rehtorin oli vain 1930-luvulla tehtävä kaikki tuo aivan itse, ilman esikuntaa ja taloushallintoa sekä toiminnan ja talouden suunnittelua hoitavia alaisia.

Opettaja: ”Luettele indefiniittipronomineja.”
Jussi: ”Kukaan, kenkään, mikään j.n.e.”
Opettaja: ”Sano lause, jossa esiintyy indefiniittinen pronomini.”
Jussi: ”Kenkään meni vettä.”
(Veikko N:o 6 1936-37, 154)