Kylmää sotaa, Sputnik, Laika ja Elvis

Toisen maailmansodan päättymisestä oli tuskin kulunut viisi vuotta, kun uusi sota puhkesi. Tällä kertaa se tapahtui tulevaisuuden kannalta enteellisesti Kaukoidässä Korean niemimaalla. Euroopassa Korean sota matkaansaattoi merkittävää talouskasvua, eikä sota koskettanut fyysisesti Vanhaa mannerta. Poliittinen kahtiajako aiheutti kuitenkin levottomuutta myös Euroopassa ja juutalaisvaltion perustaminen Israeliin Lähi-idässä. Tekninen kehitys eteni pitkin harppauksin ohjus-, avaruus- ja ydinteknologian nopean edistymisen myötä. Niiden kehittyminen tuotti innovaatioita ja keksintöjä myös muille tieteenaloille.

Korean sota alkoi, kun kommunismilla elähdytetyt pohjoiskorealaiset joukot ylittivät Pohjois- ja Etelä-Korean välisen rajalinjan 25.6.1950 kello 04.00. Pohjois-Korean joukot etenivät nopeasti miltei koko Etelä-Korean alueelle. Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto nimesi Pohjois-Korean hyökkääjäksi ja kutsui jäsenmaita auttamaan Etelä-Koreaa. YK:n joukot nousivat maihin Korean rannikoille ja kykenivät etenemään syyskuussa 1950 Kiinan rajalle, mikä aiheutti kiinalaisten ’vapaaehtoisten’ liittymisen sotaan.

Pohjois-Korean joukot kykenivätkin kiinalaisten maa- ja ilmavoimien tuella tunkeutumaan takaisin Etelä-Korean alueille. Aselepo solmittiin 27.7.1953. Korea jaettiin kahtia: Korean Demokraattiseksi Tasavallaksi ja Korean Tasavallaksi. Aselepolinja määrättiin 23.5.1951 vallinneen rintamalinjan mukaiseksi. Lopullista rauhansopimusta ei ole vieläkään solmittu.

(Penguin 1978, 236-237; Gummerus 1987, 711, 754)

Indokiina oli Ranskan siirtomaa Taka-Intiassa. Nykyisin alue on jakautunut Kamputseaksi, Vietnamiksi ja Laosiksi. Vietnam ja Kamputsea itsenäistyivät Japanin antauduttua 1945, jolloin Kiinalaiset valtasivat Vietnamin pohjoisimpia osia. Vietnamin Kommunistisen Puolueen ja maan ’vapautusorganisaation’ Vietminhin johtaja Ho Tshi Minh [1894-1969] perusti valtaamilleen alueille Vietnamin Demokraattisen Tasavallan. Se aloitti Vietminhin sissisodan brittiläisiä ja ranskalaisia vastaan jo 1940-luvulla.

Ranskan Muukalaislegioonan eliittijoukot eivät kyenneet vastustamaan sissejä. Vietminh eteni puolestaan Laosiin, ja jakoi siten Indokiinan. Länsivaltojen mahdollisuudet voittoon haipuivat saman tien, kun vielä Yhdysvaltojen uusi presidentti Dwight D. Eisenhower kieltäytyi lähettämästä amerikkalaisia sotilaita alueelle. Ranskalaisten Dien Bien Phun tukikohta joutui antautumaan sisseille vuonna 1954. Sodan tämä vaihe päättyi vuonna 1954 Geneve ulkoministerikonferenssiin, jossa Indokiina jaettiin lopullisesti kolmeen osaan.
(Penguin 1978, 237)

Neuvostoliitossa seurasi sodan jälkeen Stalinin terrorin toinen aalto. Vuonna 1952 noin 1.7 miljoonaa vankia oli suljettu työleireille, 0.8 miljoonaa pakkotyöyhteisöihin ja 2.735 miljoonaa erityisille leireille. Normaali leirituomio oli 25 vuotta.

Arkipelag Gulag toiminnassa.

Josif Stalin kuoli jonakin maaliskuun alkupäivänä 1953. Vain suomalaiset saattoivat naapurikansana ymmärtää sen tuskan ja kaipuun syvyyden, jonka hänen poismenonsa neuvostokansoille aiheutti. Neuvostokansalaiset saivat puolestaan elää kolmisen vuotta suhteellisen rauhassa, koska Kremlissä vallitsi valtataistelu. Vallan peri lopulta Nikita Sergejevitsh Hrustshtshev [1894-1971]. Hän piti NKP:n 20. edustajakokouksessa pitkän puheen, jossa Stalinin terrori ja henkilöpalvonta tuomittiin. Hän nousi lopullisesti valtaan vuonna 1958, josta hänet syrjäytettiin sisäpoliittisista syistä vuonna 1964.

Puhe nostatti tyytymättömyyttä Itä-Euroopassa, muun muassa Puolassa. Unkarissa alkoi kansannousu 23.10.1956, jolloin järjestettiin yli 200 000 työläisen, opiskelijan ja sotilaan mielenosoitus. Sillä vaadittiin neuvostojoukkojen poistamista maasta ja poliittisen elämän demokratisoimista. Mielenosoitus johti spontaaneihin katutaisteluihin.

Miehitysjoukot vastasivat heti 24.10. pääministeri András Hegedüsin avunpyyntöön (HS 26.10.1999) ja alkoivat taistella mielenosoittajia vastaan. Neuvostoasevoimien lisäjoukot ja panssarit ylittivät Unkarin rajan 1.11. YK:n yleiskokous hyväksyi 4.11. päätöslauselman neuvostojoukkojen vetäytymisestä, mutta sillä ei ollut mitään merkitystä. Verinen kriisi päättyi 4.11., kun Neuvostoliitto vaihtoi Unkarin hallituksen. Unkarilaiset lopettivat oman vastarintansa 14.11.1956. Kuvassa kaatunut itsenäisyystaistelija tuhottujen neuvostoajoneuvojen ja –panssarien romujen keskellä.

(Nordberg 1990, 63-65)

Maailmantilanne oli vuoden 1956 lopulla peräti huolestuttava. Puolassa oli pahoja jännitteitä, ja Unkarin kansannousu oli juuri kukistettu verisesti. Kaiken hyvän lisäksi Suezin kriisi puhkesi aivan lokakuun lopussa täydeksi, joskin lyhyeksi sodaksi. Kiristynyt tilanne oli alkanut jo heinäkuussa, jolloin Egypti oli kansallistanut Suezin kanavan. Israelin joukot hyökkäsivät 29.10.1956 Egyptin rajan yli Negevin autiomaassa ja valtasivat laskuvarjojoukoilla Siinailla sijaitsevaan Mitlan solan. Gaza ja koko Siinain niemimaa vallattiin sen jälkeen muutamassa päivässä.

Englantilais-ranskalaiset joukot tekivät alueelle ilmahyökkäyksiä ja laskivat menestyksellisesti Egyptin alueelle laskuvarjojoukkoja. YK sai kiistassa aikaan päätöslauselman ja lähetti alueelle rauhanturvajoukkoja, jonka jälkeen Israelin asevoimat vetäytyivät Siinailta ja Gazasta. Kuvassa kartta sotatoimien kulusta.

Neuvostokommunismi oli vuonna 1953 aiheuttanut Itä-Saksassa levottomuuksia, jotka toivat neuvostopanssarit uudelleen Berliinin kaduille. Toinen Berliinin kriisi seurasi vuosina 1957-1958, jolloin NATO päätti antaa amerikkalaisten sijoittaa keskikantaman [nykyisin 500 – 5 000 kilometriä kantavien] euroydinohjuksia Saksan Liittotasavaltaan. Neuvostoliitto uhkasi niin ikään sijoittaa ballistisia ohjuksia Itä-Saksaan, Tshekkoslovakiaan ja Puolaan.

Kun uhkaus ei tehonnut, Neuvostoliitto ilmoitti aikovansa ryhtyä toimenpiteisiin, jotka pakottaisivat länsivallat tunnustamaan Itä-Saksan. Viimeisenä painostuskeinonaan Neuvostoliitto uhkasi vielä tammikuussa 1959 Länsi-Euroopan pääkaupunkeja ydiniskulla, mutta tyytyi lopulta pelkän kansainvälisen konferenssin järjestämiseen. Kuvassa käydään kivillä neuvostopanssareita vastaan, kun muuta kättä pitempää ei ollut.

(Nordberg 1990, 48-55)

Neuvostoliitto myös jatkoi rautaesiripun suojassa sotilaallista varustautumistaan. Atomipommi säilyi vielä jonkin aikaa Neuvostoasevoimien strategisena perusaseena. Sen kuljettamiseksi otettiin vuonna 1955 käyttöön keskimatkan Tu-16 pommittaja, jonka toimintasäde oli noin 2 200 kilometriä. Ensimmäinen ballistinen ydinohjus, SS-1 Scud tuli kuitenkin palveluskäyttöön jo vuonna 1955, ja ensimmäistä mannertenvälistä ydinohjusta testattiin kaksi vuotta myöhemmin.

Lyhyen kantaman, noin 300 kilometriä, taktinen ballistinen SS-1 Scud ydinohjus.
Sillä olisi hyvin yltänyt Säkkijärveltä [Torfianovka] Helsinkiin.

Kun Neuvostoliiton ensimmäinen tekokuu Sputnik lähetettiin avaruuteen 4.10.1957, maa astui aivan uuteen aikaan. Sputnik osoitti kaikille, että neuvostomaalla oli käytössään teknologia, jolla se kykeni laukaisemaan mannertenvälisiä ydinohjuksia maaliinsa. (Nordberg 2003, 303) Kuukauden kuluttua 3.11.1957 lähetettiin vielä Laika koira Sputnik II kyydissä avaruuteen.

Vasemmalla Sputnik I. Se painoi 83.6 kiloa ja kiersi maapallon 95 minuutissa. Oikealla Laika koira, joka lähetettiin avaruuteen puoli tonnia painaneen Sputnik II matkassa. Koiruli eli avaruudessa vain joitakin tunteja ja menehtyi kuumuuteen sekä stressiin. Koe kuitenkin osoitti, että myös elävä olento voi tulla toimeen avaruudessa. Yhdysvalloissa jouduttiin tämän jälkeen teknologiseen paniikkiin, tilaan, jota kutsuttiin ohjusaukoksi.

Presidentti Dwight D. Eisenhower joutui 7.11.1957 vakuuttamaan hätääntyneille amerikkalaisille, että maan sotilasvarustukset olivat riittävän tehokkaat torjumaan Neuvostoliiton hyökkäyksen. Presidentti julkisti samalla ohjelman, jolla pyrittiin voimistamaan sekä keskittämään Yhdysvaltojen omaa avaruustutkimusta. Myös Yhdysvallat alkoi 1950-luvun lopulla lähettää eläimiä avaruuteen. Ensimmäinen Jupiter-raketin kärki saatiin ehjänä takaisin maahan 28.5.1959. Sen mukana oli avaruudessa käynyt kaksi opetettua oravasaimiriapinaa. Kuvassa reesusapina avaruuspuvussa. Sen lennolla testattiin puvun käyttökelpoisuutta.

Neuvostoliitto oli kuitenkin koko vuosikymmenen ajan edellä Yhdysvaltoja avaruusasioissa. Sen ensimmäinen raketti saavutti kuun 13.9.1959, mutta hajosi iskeytyessään kuun pintaan. Sen mukana oli kuitenkin laite, joka heitti kuun pinnalle pienen Neuvostoliiton lipun. Yhdysvallat oli puolestaan edellä sukellusveneteknologiassa. Sen ydinkäyttöinen Nautilus-sukellusvene oli jo 01.-05.08.1958 purjehtinut pohjoisnavan jäätikön ali. Saksalaiset olivat puolestaan kehittäneet kotikäyttöön tarkoitetun stereoradiovastaanottimen.

Avaruustutkimus edellytti tietokoneiden apua. Puolijohteisiin perustuvat transistorit otettiin käyttöön 1950-luvun loppupuoliskolla. Tietokoneiden komponentit sekä energian tarve pienenivät tällöin oleellisesti ja koneiden luotettavuus parani. Suomen ensimmäinen tuotannollisissa tehtävissä ollut tietokone käynnistettiin Postipankissa 17.10.1958. Kyseessä oli tuon ajan yleisin tietokone IBM 650, joka sai lempinimen ’Ensi’. Sen kaksi yksikköä, jotka olivat kumpikin kooltaan 1.8 x 1.5 x 0.9 metriä, painoivat noin tonnin.

Varsinaiseen työhönsä, säästötilien kirjaukseen Ensi pääsi tammikuussa 1959. Postipankki kykeni tietokoneen ansiosta laskemaan tilien kirjaustiedot ajan tasalle viikon välein aiemman kuukauden sijasta. Ensi oli käytössä vain kaksi vuotta. Se korvattiin uudenmallisella transistorikoneella, jolloin voitiin luopua reikäkorteista ja alkaa tallentaa tiedot magneettinauhoille.
(Wikipedia 2007a)

Maailmaan levisi 1950-luvulla nuorisokulttuuri. Sen edelläkävijänä voidaan pitää Elvis Aron [Aaron] Presley’tä [1935-1977], jonka musiikki ja elokuvat villitsivät läntisen maailman teini-ikäiset 1950-luvun jälkipuoliskolla. Elvis oli lisäksi siinä mielessä Yhdysvaltojen kansallinen yhdistäjä, että hän esitti myös tummaihoisten lauluja. Asevelvollisuutensa hän suoritti Yhdysvaltojen miehitysjoukoissa Saksan Liittotasavallassa.

Hän aloitti laulu-uransa vuonna 1954 Memphisissä.

Elviksen kansainvälinen läpimurto tapahtui vuonna 1956, jolloin ilmestyi hänen menestynein singlensä Hound dog / Don’t be cruel. Elvis näytteli noin 30 elokuvassa ja tuli kuolemattomaksi muun muassa sellaisten rocksävelmien ansiosta kuin Tuttifrutti, Jailhouse rock ja Love me tender. Elviksen levyjä on kaiketi myyty noin kaksi miljardia kappaletta.

Läntisen Euroopan nykymuotoinen pohja luotiin vuonna 1957 solmitulla Rooman sopimuksella. Euroopan Unionin perussolu, EEC, European Economic Community, Euroopan talousyhteisö, muodostui 1.1.1958. Sen perustajajäsenten, Belgian, Ranskan, Saksan liittotasavallan, Luxemburgin, Italian ja Alankomaiden tarkoituksena oli aluksi poistaa maiden väliset tullirajoitukset 12-15 vuodessa.