Aine, maisti ja sielunhieroja

Amerikkalaisen nuorisokulttuurin vaikutus alkoi 1970-luvulla näkyä englantilaisperäisen sanaston lisääntymisenä. Tällä vuosikymmenellä alettiin myös yhä selvemmin omaksua kokonaisia alakulttuureja, jotka toivat mukanaan omia käsitemaailmoja ja sanastojaan.

Aluksi näitä osakulttuureja olivat erilaiset musiikkisuuntaukset, mutta myöhemmin mukaan ovat tulleet erilaiset vaihtoehto- ja vastakulttuurit. Niihin liittyvä sanasto siirrettiin usein lähes sellaisinaan slangiin. Aikaisempi 1950- ja 1960 -luvun yhtenäisslangi alkoikin 1970-luvulla eriytyä ja muodostaa käyttäjäryhmäkohtaisia erikoisslangeja.

Slangijatkumo kuitenkin säilyi kaikesta huolimatta niin sanastossa kuin äännerakenteessakin. Melkoinen osa viime vuosisadan alkupuolen sanastosta on sen muuttumisesta ja suomalaistumisesta huolimatta elävää todellisuutta vielä tälläkin vuosituhannella.

Yllättävää on esimerkiksi se, että kaikkiaan melko harvalukuisista vanhoista venäläisperäisistä sanoista monet ovat pitäneet pintansa näihin päiviin saakka. Sellaisia ovat esimerkiksi voda, ’vesi’, safka, ’ruoka’ ja lafka, ’liikeyritys’. Myös vanhalle Stadin slangille ominaiset äännepiirteet ovat osittain säilyneet. Vanhan Stadin slangin perintö siis jatkuu kaikesta huolimatta yhä.
(Paunonen 2001, 16-17)

On erinomaisen vaikea löytää 1970-luvun Stadin slangilla kirjoitettuja tekstejä. Voisi kuitenkin olettaa, että Anja Kaurasen tekstinäyte hänen kirjastaan ”Kultasuu” olisi voinut olla sitä slangia, mitä Koillis- ja Itä-Helsingin lähiöissä puhuttiin 1970-luvulla. Ote kertoo vuonna 1955 syntyneen tyttönelikon toilailuista koulussa. Tajunnanvirran seuraamista saattaa haitata se, että alkuperäistekstissä ei ole virke- eikä kappalejakoa.

Pyydän lisäksi anteeksi tekstissä esiintyviä muutamia kirosanoja. Tässä katkelmassa niitä on kumminkin tavanomaista vähemmän kuin mitä 1970- ja 1980 -luvun kaunokirjallisissa teksteissä yleisesti esiintyi. Vanhat Norssit tuntevat nuo sanat kyllä ainakin sotaväkiajaltaan. Epäilisin jopa viattomien nykynorssien jossain määrin altistuneen niille jo päiväkotiensa Nalle-, Omppu-, Orvokki- ja muissa hiekkalaatikkoryhmissä.

Kultasuu

… ja sit yhtenä superräntäsenä syksynä me päätettiin opetella koko Kalevala ulkoo ku joka helvetin mestassa aikuisväestöt keuhkos et se on muka liian vaikee trippi nykyajan pönttöpää nuorisolle ja et me ei muka enää pystyttäis lukeen ja tajuun muuta ku jotain kolmen virkkeen puhekuplii, no kylhän suomenmaikka sit meinaski repii leveen perseensä ku me seuraavan helmikuun lopussa, juonekkaasti just parii päivää ennen Kalevalanpäivää pidettiin nelisteen äidinkielen esitelmä otsikolla ”Kalevala Boozing Society” ja alettiin posmottaa muinaista riimistöö väliin vuorotellen ja väliin yhtä aikaa ja välillä aina hörpättiin opettajanpöydälle laittamistamme Johnny Walker -pulloista pommacia, tietty pukeutuneina meidän omiin tanhukledjuihin, asianmukaiset pronssikorut tissien välissä, mut jumalauta koko luokka istu haavit selkosellaan ja hiljaa koko kaksoistunnin, nehän ootti koko ajan et me sammuttais siihen kateederille ku ne luuli et niis neljässä botlessa oli ehta kamaa ja jo seuraavana päivänä reksi pyys meitä pitään jonkun syvähenkisen aamunavauksen sit Kalevalanpäivänä, teemana tietty Kaltsu ja nykyajan nuoriso, mut meitähän oli jo taatusti viimesten kuukausien aikana alkanu rankasti vituttaan koko Lönnrotin lallatus ja me päätettiin vaan hokee

mikkeihin viis minuuttii eri äänensävyillä SKRODESTA SLADDISTA GROUSSIT VÄRSSYT, BULISTA BOGASTA GAGAT RIIMIT, SKRODESTA SLADDISTA GROUSSIT VÄRSSYT, BULISTA BOGASTA GAGAT RIIMIT…Ja niinku arvata saattaa, reksi diggas mielettömästi meidän underground-lausunnasta, varsinki ku joku kouluhallituksen ylitarkastajajeppe oli just tsekkausreissulla meidän skolessa ja venttas niin sanotusti perse putkella ahkerien ja isänmaallisten neitokaisten esitystä, hoplaa… (Kauranen 1985, 13-14)

aine = huume
boga [poka] = tyttö, nainen, ilotyttö [oik. asiakas, ilotytön asiakas]
boozing = juopotteleva
botle = pullo
buli = suuri
digata = pitää jostakin
ehta kamaa = oikeaa ainetta
gaga = ???
groussi = vahvat
haavi = suu [myös: poliisiauto]
joka helvetin mestassa = aina ja kaikkialla
Kaltsu = [tässä] Kalevala
keuhkota = haukkua, moittia, saarnata, vaahdota
maisti [olla maistissa] = olla humalassa
mesta = paikka
mikki = mikrofoni
perse putkella = olla kiihottunut
posmottaa = puhua
pönttöpää = tyhmä, yksinkertainen
sammua = menettää tajuntansa humalatilan takia
sielunhieroja = vankilan psykologi tai pastori
skole = koulu
skrode = kookas, vahva
sladdi = penis, terska [myös: sivuluisu, poliisi]
society = yhdistys, seura, yhteisö
superräntänen = erityisen räntäsateinen
tanhukledjut = tanssivaatteet
trippi = matka, reissu; huumeista matka
tsekkausreissu = tarkastuskäynti
underground = maanalainen, viittaa tässä alakulttuuriin
ventata = odottaa

Tekstissä käytetään tietysti vanhan slangin sanoja, mutta ei enää läheskään yhtä tiheästi kuin aikaisemmin. Helsingin koillisiin ja itäisiin kaupunginosiin oli nimittäin muuttanut runsaasti väkeä paitsi kantakaupungista myös Runo-Suomesta. Nuoriso oppi tietysti oman kielensä kaduilla ja ostoskeskuksilla nopeasti, mutta tässä vaiheessa on ilmeisesti käynyt kuin sotien jälkeisinä suurina muuttovuosina. Silloinhan Stadin slangi jo alkoi ’laimentua’ alkuperäisestä.

Helsingin Normaalilyseon Klassillisen Lyseon I 1965-1965 – VIII 1972-1973 toi kouluun myös uudenlaisen 1970-luvun slangin. Alempana on muutamia katkelmia Veikossa 1970-luvun alussa julkaistuista kirjoituksista. Ne on valittu mukaan ajankuvina ja sanastonsa takia.

Ainakin vanhemmille Vanhoille Norsseille tekstit avautunevat ilman sanalistaakin. Nykynorsseille niistä tai edes niiden ymmärtämisestä ei taas ole enää EU-Suomessa mitään hyötyä. Aloitetaan aikuisen kirjoittamalla selittävällä verryttelyllä.

Iskusanojen magia

Uimme sanameressä. Ennen kuulumaton ja näkemätön sanatulva vyöryy ylitsemme eetteristä ja paperilta. Tuntuu siltä kuin jokainen kynnelle kykenevä haluaisi puhua ja selittää. Tarkemmin ajatellen ilmiö ei ole mitenkään yllättävä, sillä massojen aikakaudella sanojakin tietysti kulutetaan massoittain.

Ympäristömme muuttuu vääjäämättömästi. Se alkaa täyttyä muun muassa sanasilpusta, joka ei maistu miltään, vaikka mausteeksi heitetään yhä runsaammin muodikkaita iskusanoja.

Eräät ovat anastaneet yksinoikeudekseen lajitella ihmiset ja asiat edistyksellisiksi tai taantumuksellisiksi, oikeaa linjaa suosiviksi tai sitä hylkiviksi.

He puhuvat ”valtaapitävistä ryhmistä” [vaikka kuuluvat itse johonkin johtoryhmään], ”diktatuurista” [vaikka itse haluavat sanella muiden käyttäytymistä], ”sensuurista” [vaikka itse tahtovat tukahduttaa eriävät mielipiteet], ”koulun passivoivasta vaikutuksesta” [kuka kieltää olemasta aktiivinen koululainen?] ja ”yhteiskuntaa hyljeksivästä koulusta” [vaikka yhteiskuntaa ei voi ylläpitää ilman kouluja]. ….

I.N.
(I.N. 1971)

Keskenkasvuiset pääsivät seuraavan kevään 1972 Veikossa jo itse asiaan: yleisdemokraatteihin ja imperialismiin.

Yleisdemokraattinen rintama vastaan Kokoomus

Välittömästi yleisdemokraattisen rintaman syntyä seuranneena aikana poliittinen tilanne oli tietenkin epäselvä. Vastakkain olivat edistys ja taantumus, se tiedettiin toki, mutta yleisdemokraattien sisäinen jäsentyminen ja toisaalta kokoomuslaisten tiukka kiinnittyminen suurpääoman etujen puolustamiseen olivat hämärästi havaittavissa.

Tällä hetkellä toimii yleisdemokraattisen rintaman sisällä itsenäisesti neljä ryhmittymää: liberaalit, keskustalaiset, sosiaalidemokraatit ja kansandemokraatit. Jokainen ajaa omia tavoitteitaan ja omia näkemyksiään, mutta ottaa huomioon rintaman päätehtävän: demokraattisen koulun rakentamisen.

Toisella puolella on syntynyt porvaririntama, joka vielä tänäänkin tarkoittaa Kokoomuksen nuoria. Näin siitäkin huolimatta, että se on käynyt suorastaan raivokasta [ja sanomattomasti rahaa vaativaa] propagandakampanjaa poliittisen kannattajapohjansa laajentamiseksi.

Täten siitä ei ole voinut kehittyä laajaa koululaisliikettä, se on jäänyt tietyntyyppiseksi kokoomuspuolueen osastoksi. Poliittista ja toiminnallista itsenäisyyttä sillä ei ole, se on täysin riippuvainen emäpuolueen ja sitä tietä suuren rahan tahdosta. …

Tätä taustaa vasten on ymmärrettävissä, että porvarillisen koulun oppilaat ovat oikeistolaisesta sumutuksesta huolimatta havaitsemassa, että yleisdemokraattisen rintaman lujittuminen on paras tae edistykselliselle ja kansanvaltaiselle koulu- ja koulutuspolitiikalle. …

Norssissakin on jo jonkin aikaa yhteiskunnallisesti valveutunein ja toiminnallisesti aktiivein oppilasaines selkeästi asettunut kansainvaltaisten tunnusten taakse yleisdemokraattiseen rintamaan. Kokoomuslaisten ”toiminta” on puolestaan jäänyt yleisdemokraattien toiminnan sabotoinniksi ja Kokoomuksen puoluetoimistosta kuuliaisesti noudettujen ”informaatiolappusten” levittämiseksi.

Jorma Bergholm
(Bergholm 1972c)

U.J.: Jos et sinä, L. ole hiljaa, analysoin aineesi julkisesti! (Veikko N:o 4 1970, 35)

Mitä imperialismi on?

Sana imperialismi on nykypäivänä yleisessä käytössä. Sen kanssa joudutaan tekemisiin joka päivä, ja se on varsin yleinen puhutussa ja kirjoitetussa sanassa. Se esiintyi muun muassa yhteiskunnallisen opetuksen kampanjaseinäjulisteessa. Kuitenkin vain harvat tietävät, mitä se itse asiassa tarkoittaa.

Ensin määritys: imperialismi on kapitalismin monopolikapitalistinen vaihe. Tällä tarkoitetaan sitä, että teollistumisen edettyä tarpeeksi pitkälle, alkaa tapahtua muuttumista suurliikkeiksi, kunnes lopulta teollisuudenhaaralla on vain yksi tai muutama yritys, MONOPOLI. Tällöin kilpailusta on vain muisto ja haave jäljellä.

Monopoliksi ei pidä käsittää ainoastaan ALKO:n tapaisia yrityksiä, vaan myös yhtymiä ja liittoja, joilla on hallinnassaan suuri tai huomattava osa yhdestä tai useammasta teollisuudenhaarasta, esimerkiksi kartelli, trusti, syndikaatti.

Suomessa esimerkiksi noin 2 % kaikista teollisuusyrityksistä piti omistuksessaan jo 1950-luvun alussa 95 % kumiteollisuudesta, 60 % pahvi- ja kartonkiteollisuudesta, 50 % vaneriteollisuudesta, 35 % metalliteollisuudesta jne.

Imperialismin ilmenemismuotoja

I Tuotannon ja pääoman keskittyminen, joka on saavuttanut niin korkean kehitysasteen, että se on luonut monopolit, joilla on ratkaiseva osuus taloudellisessa elämässä.

Tätä käsiteltiin hivenen jo ylempänä, mutta on tarpeen tehdä muutamia lisäyksiä. Ei ole kuviteltava, että jos tuotantolaitos on valtion omistuksessa tai valvonnassa, kapitalismi on mahdotonta. Tämän todistavat vääriksi esimerkiksi Neste oy tai Valmet oy. Kysymyksessä onkin ns. valtiokapitalismi.

II Pankkipääoman sulautuminen yhteen teollisuuspääoman kanssa ja finanssiharvainvallan muodostuminen tämän FINANSSIPÄÄOMAN pohjalla.

Tomi Dahlberg
(Dahlberg 1972)

Poliittinen työ koulussa

Kouluhallitus on 21. heinäkuuta [1972] antanut kouluille vastaavat yleisohjeet, jotka nyt ovat voimassa. …

Kun tämä aatteellinen lähtökohta on tehty selväksi, Opetusministeriön kirjelmän 11. kohdassa aletaan jo mainostaa tavoitteita, joiden on oltava demokraattiselle koululaisliikkeelle vieraita. …

Opetusministeriön mukaan siis kaikenlaisen militaristisen, rasistisen, kiihkokansallisen, kansanvastaisen ja fasistisen opin on saatava olla vapaasti esillä, vieläpä ”koulun tehtävänä” on ”kasvattaa oppilaansa” ”ymmärtämään” ja suvaitsemaan tällaisia oppeja. Ilmeisesti edistyksellisten oppilaiden on otettava aloite omiin käsiinsä. …
(Veikko N:o 3 1972, 19)

On siinä tavallisilla Norsseilla ollut uutta slangia opetteleminen ja nahoilla Weikkoa lukeminen.

Helsingin Normaalilyseon 1 b vuonna 1974.