Improvisoinnin mestarinäyte

Lukuvuosi 1943-1944 ja viides sotavuosi vaativat jo koulujen ulkonaisessa elämässä monia järjestelyjä. Kun nuorisoa tarvittiin syystöihin maaseudulle, koulutyö määrättiin alkamaan vasta 1.10.1943. Niille oppilaille, joita tarvittiin välttämättä maataloudessa, annettiin oikeus olla maalla aina 10.10.1943 saakka. Työ oli koulussa alusta pitäen hankalaa. Ilmahälytykset keskeyttivät työskentelyn usein, mutta kellarikerroksesta kiiruhdettiin jälleen jatkamaan työtä luokkiin. Ilmatoiminta kiihtyi keväällä 1944 siinä määrin, että koulutyö oli keskeytettävä 6.2.1944 vastaisen yön pommitusten jälkeen.

Alle 16-vuotiaita kehotettiin silloin siirtymään maaseudulle tai sisämaan kaupunkeihin. Lukioluokilla yritettiin vielä työskennellä, kun ensin oli paikkailtu koulun särkyneitä ikkunoita. Mutta uusi pommitus pakotti keskeyttämään koulutyön lopullisesti. Monet oppilaat löysivätkin maaseudulta koulun, jossa he saattoivat suuremmitta vaikeuksitta jatkaa opintojaan. Erilaiset kurssikirjat ja oppiennätykset tosin vaikeuttivat työskentelyä, mutta tiedonhankinnassa oltiin joka tapauksessa mukana. Vaikeimmassa asemassa olivat klassillisen lyseon pojat, koska heidän opintojaan vastaavia kouluja oli perin harvoilla paikkakunnilla.

Norssi sunnuntaiaamuna 27.2.1944. Kuva: Veikko 7.3.1992, 16.

Lukioluokkien pojat oli kutsuttu 1944 helmikuun lopussa ilmatorjuntapalvelukseen, mutta kahdeksansien luokkien vielä asepalveluksesta vapaina olevien oppilaiden tentit yritettiin silti hoitaa. Tentit pidettiin monesti tilapäissuojissa tai ulkosallakin. Asepalveluksesta lomautetuille koulun yläluokkien oppilaille järjestettiin lisäksi kursseja Suomalaisen Lyseon kouluhuoneistossa. Kun opettajat olivat kuitenkin vapaat käytettäväksi tähän opetustyöhön, kurssit voitiin järjestää erittäin tehokkaasti. Kursseilla olleet oppilaat suoriutuivat yleensä useiden luokkansa aineiden vaatimuksista, ja monet selviytyivät seuraavalle luokalle.

Toukokuun 1944 aikana ja touko-kesäkuun vaihteessa järjestettiin norsseille tenttipäiviä, jolloin itse opiskelleet ja kaupungissa vielä oleskelleet tai maalta kaupunkiin tulleet pojat saattoivat tenttiä eri aineita. Tällainen tenttitoiminta jatkui koko kesän. Tenttejä jouduttiin järjestämään tilapäisissä tiloissa, jopa koulun pannuhuoneessa (Lyytikäinen 2003). Osa opettajista oli jo aikaisemmin keväällä kutsuttu ja monet kutsuttiin kesän tullen kokonaan asepalvelukseen. Tämä tenttiminen kävi harvojen Helsinkiin jääneiden kohdalla melko raskaaksi velvollisuudeksi.

Kouluhallitus määräsi lisäksi, että vaurioituneessakin koulutalossa oli järjestettävä sotilasylioppilaskirjoitukset maaliskuun lopussa. Kirjoituspaikoiksi valittiin kuitenkin Töölön kirkon kerhohuoneet ja Viidennen Yhteiskoulun kellarikerroksen ruokailuhuone, joiden katsottiin jotenkuten kelpaavan sirpalesuojiksi. Kirjoitusten valvontaan osallistui opettajia Tyttönormaalilyseosta ja Suomalaisesta Lyseosta.

Varsinaiset ylioppilaskirjoitukset määrättiin kuitenkin pidettäväksi huhtikuun puolivälissä vaaravyöhykkeen ulkopuolella. Norssin kohdalla asia järjestyi Vihdissä sijainneen Kanneljärven kansanopiston suojissa. Rehtorin lisäksi sinne määrättiin matkustamaan lehtorit Kurki, Tammisto ja Valtavuo. Osa opettajakunnasta määrättiin lisäksi jo ennen ylioppilaskirjoituksia siirtymään Tampereella perustettuun väliaikaiseen Normaalilyseoon. Sen oli määrä hoitaa auskultaatiotoiminta päätökseen ja toimeenpanna opetusnäytteitä monille niitä pyytäneille. Tampereelle määrättiin yliopettajat Biese, Heporauta, Laine, Lehmuskoski, Renkonen ja Östberg.

Erikoisuutena mainittakoon vielä, että koulun pääsytutkinto järjestettiin vaaravyöhykkeen ulkopuolella Malmin pohjoisessa kansakoulussa, joka sijaitsi vielä silloin Helsingin Maalaiskunnan puolella. Sotapalveluksessa olleiden lopullinen luokalta siirtokin tapahtui vasta 10.1.1945.

Kesällä 1944 kaatuivat Kannaksen taisteluissa klassillisen VII luokan oppilas Kalevi Uuno Päiviö, linjajakoisen 7. luokan oppilas Esko Soini Tuomisto sekä linjajakoisen 6. luokan oppilas Esko Verner Koivisto.

(HSN 1943-1944-1945, 3-7)

Lukuvuosi 1944-1945 aloitettiin 1.11.1944, jolloin jatkosota oli jo päättynyt, mutta Lapin sota oli täydessä käynnissä. Koulutalon korjaustyöt olivat kuitenkin edistyneet työvoimapulan takia niin hitaasti, että vain alimmat luokat pääsivät heti koulutyöhön. Marraskuun 6. päivänä oli kuitenkin jo 12 luokkahuonetta saatu väliaikaiseen käyttöön, joten koulun työskentely voitiin aloittaa vuoroluvulla.

Koulussa jouduttiin silti liikkumaan rakennustelineiden alla ja keskellä. Lämmitys oli myöhemmin talvella puutteellista. Korjaustyön melu häiritsi opetusta, mutta suurimman haitan tuotti tilanahtaus. Useasti jouduttiin opiskelemaan tilapäisissä suojissa kuten opettaja- tai kandidaattihuoneessa tai luonnontiedon erikoisluokassa, joka oli pitkän aikaa myös väliaikaisena opettajahuoneena.

Myös auskultaatiotoiminta saatiin noissakin oloissa toimitetuksi harjoitustunteineen ja opetusnäytteineen. Muilla kuin kahdeksansilla luokilla oli omat luokkahuoneensa vasta, kun kevätlukukausi alkoi 10.1.1945. Vain nämä kahdeksannet luokat joutuivat olemaan vuoroluvussa kello 10.00-14.00 ja 16.00-17.30.

Kouluun saatiin kuitenkin onneksi ajoissa 120 uutta pulpettia, jolloin jokaiselle pojalle saatiin järjestettyä oma työskentelypaikka. Juhlasali oli myös saatu pääsiäisloman alkuun mennessä siihen kuntoon, että siinä ja voimistelusalissa voitiin hoitaa 73 sotilasylioppilaskokelaan kirjoitukset. Pääsiäisloman jälkeen voitiin rukoukset palauttaa pidettäväksi juhlasalissa.

Vaikka elintarvikesäännöstely oli kiristynyt äärimmilleen, oppilaissa ei ilmennyt alikuntoisuutta. Koulun lääkäri, lääketieteen lisensiaatti Osmo Vartiainen ei myöskään havainnut tutkimissaan oppilaissa tuberkuloosia. Tarttuvia tauteja sen sijaan esiintyi jonkin verran. Koko koulun oppilasparvi rokotettiin kurkkumätää vastaan vain jonkun harvan jäädessä erityisistä syistä rokottamatta. Niinpä klassillisen III luokan oppilas Ukko-Pekka Holstila sairastui äkkiä kurkkumätään ja kuoli 21.11.1944. Vielä tammikuussa 1945 kaatui lisäksi meririntamalla linjajakoisen 5.a luokan oppilas Veikko Henrik Laurinen.

(HSN 1943-1944-1945, 3-7)

Sodan ajan koulun käyneet linjajakoinen 8.a ja 8.b keväällä 1945.
Kuva: Otto Wahlgrenin kokoelmat.

Edessä: luokanvalvoja Y. M. Biese, Antti Räsänen, Pentti Harju, Erkki Rantanen, Lauri Terho, Åke Granholm, Jukka Sorri, Jouko Katajavuori, Otto Wahlgren, Mauri Laakso, Tauno Vuoristo, Seppo Niiranen, Sampsa Ahokas, Antti Teittinen, Pentti Salanterä, Ilppo Aarnio, Pekka Rikkonen, Erkki Paasikangas, Matti Mehto, Lauri Mehto, Jorma Oksanen, Veikko Tolvanen, Carl-Johan Holmström, Isak Katz (kemisti-insinööri, Haifa).

Abiturus I: Arvaatko miksi eilen olin niin hermostunut?
Abiturus II: Kyllä minä sen tiedän.
Abiturus I : En minä siksi ollut kuin sinä ajattelet.
Abiturus II: En minä sitä ajatellutkaan.
(Veikko N:o 1 1940-1941, 19)

Civis parturissa: Leikatkaa pieni haava leukaani, että ihmiset uskoisivat, että minulta on ajeltu parta.”
(Veikko N:o 2 1942-43, 37)