Rin Tin Tin, Juhannustanssit ja Vanhan valtaus

Rin Tin Tin kantaisä syntyi lokakuussa 1918 Lorrainessa, Ranskassa. Sen jälkeläiset Rin Tin Tin III ja Rin Tin Tin IV esiintyivät vuosina 1954-1959 lapsille tarkoitetussa televisiosarjassa ’The Adventures of Rin Tin Tin’. Tässä sarjassa ’Rinty’ oli Yhdysvaltojen ratsuväen koulutettu koiruli. Sen paras ystävä oli pikkupoika Rusty. Sarjaa esitettiin Suomessa 1960-luvulla, jolloin tulevat tiedostavat teiniparvet kokoontuivat vielä takuuvarmasti televisiovastaanottimen ääreen. Kuvassa Rin Tin Tin X.

Muita vuosikymmenen suurtapahtumia olivat kauppaloiden muuttaminen kaupungeiksi vuonna 1960 ja hieman myöhemmin ehkäisypillerin tulo kauppoihin, mikä käynnisti seksivallankumouksen myös Suomessa.

Suomea raskautettiin 30.10.1961 Neuvostoliiton nootilla, joka vaikutti edessä olleisiin presidentinvaaleihin. Maaltapako alkoi huolestuttavasti kiihtyä vuonna 1963. Timo Mäkinen [s. 1938] uursi puolestaan uraa Suomen ralli- ja myöhemmälle formulamaineelle. Kuvassa Mäkinen kaasuttelee kohti Monte Carlo -rallin voittoa vuonna 1965.

Suomalaisen yhteiskunnan radikalisoituminen alkoi heti 1960-luvun alussa, vaikka sitä ei Norssissa näkynytkään ennen vuosikymmenen puoltaväliä. Julkisesti radikalisoituminen ilmeni vuonna 1963, jolloin Helsingissä perustettiin Sadankomitea. Siihen oli saatu vauhtia maailman kommunististen nuorisojärjestöjen Rauhan ja ystävyyden festivaalista, joka oli käsketty Suomen järjestettäväksi 25.07.-05.08.1962.

Suomalaiset äänestivät vuonna 1966 itse itselleen vasemmistoenemmistöisen eduskunnan, ja poliitikot muodostivat toukokuussa Kansanrintamahallituksen, jonka muodostivat Sosialidemokraattinen puolue, Keskustapuolue, Kansandemokraatit ja TPSL. Tästä ei edes itse Josif Stalin olisi osannut edes uneksia. Uusi hallitus mursi viimeisetkin padot radikalismin tieltä. Sotilaspasseja poltettiin Runebergin patsaalla toukokuussa 1967, ja vuonna 25.11.1968 radikalisoituneet ylioppilaat valtasivat oman Vanhan ylioppilastalonsa.

Vuosikymmenen kulttuuritaisto, Salamasota alkoi 07.10.1964, jolloin kirjakauppoihin ilmestyi Hannu Salaman kirja Juhannustanssit. Kirjaa pidettiin taiteellisesti arvokkaana, mutta myös sen avoin seksuaalisuus, kiroilu ja yhden romaanihenkilön monologi Jeesuksesta matkaansaattoivat ristiretken kirjan kustantajaa vastaan.

Salama sai jumalanpilkkasyytteen, joka johti lopulta hovioikeudessa ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Tasavallan presidentti kuitenkin armahti kirjailijan syksyllä 1968. Tämä uutuuskirja kulki muuten kädestä käteen Norssin 8a:llakin.

Vuosikymmenen toinen kulttuuritapahtuma oli Ylioppilasteatterin 21.03.1966 ensiesityksensä saanut Arvo Salon ja Kaj Chydeniuksen Lapualaisooppera. Produktion tunnetuin repliikki kuului: ”Jumalauta, näillä lakeuksilla ei pilkata Jumalaa.”

Vilja- ja voivuoret olivat alkaneet kehittyä 1950-luvun lopulla. Niiden vähentämiseksi luotiin pellonvarausjärjestelmä, jonka puitteissa hallitus ryhtyi maksamaan tukipalkkioita peltojen paketoinnista.

Monet syrjäseutujen rintamamiestilat, joiden pellot oli raivattu vain pari vuosikymmentä aikaisemmin, joutuivat luopumaan niiden viljelystä. Sotasukupolvi ei enää jaksanut jatkaa tilanpitoa, ja lapset olivat muuttaneet taajamiin tai Ruotsiin. Rasvasodassa voi tuomittiin vuonna 1968 epäterveelliseksi ja margariini sitä paremmaksi.

Lauantaipäivät alkoivat vuonna 1967 muuttua asteittain vapaapäiviksi, jolloin päästiin viimein SDP:n jo vuoden 1903 Forssan kokouksessa vaatimaan 40 tunnin työviikkoon. Koulujen vuotuiseen työskentelyaikaan tämä ei kuitenkaan vielä vaikuttanut. Se pysyi 189-193 koulupäivän rajoissa.

Toinen suuri yhteiskunnallinen mullistus tapahtui 1.1.1969, josta alkaen keskiolutta voitiin alkaa myydä vähittäiskaupoissa. Keskioluen alkoholipitoisuus oli tuolloin määritetty 3.8-4.6 tilavuusprosentin välille. Nykyisin se on säädetty 2.9-4.7 välille.

Keskioluen vähittäismyyntilupia oli vuoden 1969 päättyessä 17 414, joista tuhatkunta oli kiertomyymälöillä. Muutos oli huikea, sillä vuotta aikaisemmin keskiolutta oli saanut myydä vain 132 Alkon myymälässä. Oluen kulutus kohosikin vuonna 1969 kaksinkertaiseksi, mutta tasaantui sen jälkeen vain lievään nousuun.

Sähköjunaliikenne alkoi Suomessa 24.01.1969, jolloin otettiin käyttöön ensimmäinen sähköistetty rataosuus Helsingin ja Kirkkonummen välille. Junan nopeus oli parhaimmillaan 100-120 kilometriä tunnissa, ja se joudutti matka-aikaa 10-15 minuutilla. Varsinainen aikataulun mukainen liikenne aloitettiin kaksi päivää myöhemmin, jolloin VR tarjosi matkustajille ilmaisen matkan tällä rataosuudella.

Kuva: Sm1 koeajolla 1968. Suomen Rautatiemuseon kokoelmat.

Lopuksi voidaan todeta, että kun 1960-luku oli maailmalla varsin monivivahteinen ja rauhaton, se oli Suomessa kovin rauhallinen ja jopa tylsänoloinen. Vasta keskioluen vapauttaminen ja yhteiskunnan radikalisoituminen toivat siihen vuosikymmenen lopulla jonkin verran säpinää.

Se ei kuitenkaan koskenut kuin kovin pientä osaa nuorisosta ja nuorista aikuisista. Lopulta vallankumous söi nämäkin omat lapsensa liki tyystin ja yhteiskunnallinen vastavallankumous sitten loputkin.