Inflaatiovarat

Koulun stipendirahastojen varat vuoden 1956 lopussa ja stipendien jako keväällä 1957 selviävät seuraavista taulukoista (HN 1956-1957, 38-39; HSN 1946-1947, 42-43).

1) Maatalousosakepankki

Taulukosta voidaan todeta, että Norssin stipendirahasto oli karttunut 1950-luvulla kohtuullisesti uusien lahjoitusten takia. Rahavaroja oli nyt pankeissa erilaisilla tileillä liki neljä kertaa niin paljon kuin oli ollut 10 vuotta aikaisemmin. Tuon rahamäärän ostovoimakin oli euroissa mitattuna miltei kaksinkertaistunut. Opettajakunnan käytettävissä oli myös ostovoimaltaan noin kolminkertainen määrä jaettavia stipendivaroja kuten seuraavasta taulukosta voidaan havaita.

Yksi Markka oli ostovoimaltaan 1.1.1957 = € 0,02, kun se oli ollut vuonna 1947 € 0,05. Markan ostovoiman kehittymistä 1950-luvulla voidaan vertailla seuraavan taulukon avulla. Kyseisen vuoden markkamäärä kerrotaan muuntokertoimella ja jaetaan euron arvolla 5,94573.

Helsingin kaupungin eräiden viranhaltijoiden palkkakehitystä on esitetty seuraavassa taulukossa. (HKT 1952, 279; 1957, 258)

Tämän kirjan kannalta on tietysti erityisen valitettavaa, että samanlaisia palkkatilastoja ei ole löydettävissä oppikoulun opettajien palkoista kyseiseltä ajalta. Sen verran kuitenkin tiedetään, että yliopettajien ja lehtoreiden palkkataso on Norssissa enää 1950-luvulla jonkin verran, vain kaksi palkkaluokkaa oppikoulun opettajien yleistä palkkatasoa korkeampi.

Tietoja ei löytynyt edes opettajien omasta ammattijärjestöstä OAJ:stä. Hävetköön moinen etujärjestö, joka ei perusta vaatimuksiaan pitkiin aikasarjoihin.

Elintarvikkeiden ja eräiden hyödykkeiden keskihintoja voidaan tarkastella seuraavan taulukon avulla.

Vuosi	Määrä	19501)		1955		1960
Hyödyke		Markkaa	Euroa	Markkaa	Euroa	Markkaa	Euroa
Maito	litra	20,54	0,67	22,00	0,60	42,12	0,84
Voi	kilo	359,50	11,79	346,00	9,43	464,00	9,21
Juusto	kilo	259,08	8,50	284,00	7,74	422,50	8,39
Munat	kilo	180,51	5,92	219,84	5,99	296,84	5,89
Perunat	kilo	47,36	1,55	67,15	1,83	25,08	0,50
Näkkileipä	kilo	59,60	1,95	75,75	2,06	129,50	2,57
Ranskanleipä	400 g	17,38	0,57	23,00	0,63	38,33	0,76
Naudanliha	kilo	260,62	8,55	317,45	8,65	365,91	7,26
Sianliha	kilo	225,24	7,39	328,49	8,95	432,54	8,58
Suomimakkara	kilo	190,21	6.24	150,00	4,09	221,42	4,39
Silakka	kilo	66,07	2,17	88,66	2,42	113,61	2,25
Kahvi2)	kilo	660,00	21,65	794,173)	21,64	1110,00	22,03
Palasokeri	kilo	68,79	2,26	79,313)	2,16	133,00	2,64
Sekahedelmät	kilo	n.a	n.a.	242,71	6,61	316,744)	6,29
Pesupulveri	pak.	32,40	1,06	32,00	0,87	50,00	0,99
Sähkö	kwh	11,50	0,38	15,00	0,41	7,54	0,15
Miehen puku	kpl	7 583,89	248,73	9 486,04	258,46	n.a	n.a
Miesten kengät	pari	2 384,84	78,21	2 240,43	61,04	n.a	n.a
Tupakka	aski	55,83	1,83	n.a	n.a	n.a	n.a
Raitiovaunulippu	matka	15,00	0,49	25,00	0,68	35,00	0,69
Kunnallisvero	%	11,5 %		11,5 %		12,0 %

1) Elintarvikesäännöstely

Joka naisen niksikirja, yhdeksäs painos. Ex Libris ja kuva: Erkki Nordberg 2007.

Vihoviimeinen Valtion ostokortti vuodelta 1953. Vain kahvi oli enää säännöstelty hyödyke. Asko Kaikusalon kokoelmat. Kuva: Erkki Nordberg 2008.

Kun 1940-luku alkoi edetä kohti loppuaan, alettiin suunnitella arvoltaan vähäiseksi käyneen markan korvaamista suuremmalla rahayksiköllä. Vuonna 1946 julistettiin lisäksi uusien setelityyppien suunnittelukilpailu. Kilpailun voitti Tapio Virkkala, joka sai sekä ensimmäisen että toisen palkinnon. Setelien ulkonäkö vahvistettiin kuitenkin vasta maaliskuussa 1955.

Suomen Pankki oli lisäksi asettanut syyskuussa 1949 toimikunnan tutkimaan rahanuudistusta, ja helmikuussa 1951 pankin johtokunta esitti pankkivaltuusmiehille, että uudeksi rahaksi tulisi sataa entistä markkaa vastaava riksi.

Nimi ei ollut aivan uusi. Sitä oli ehdotettu muodossa taaleri jo vuonna 1860, kun omasta rahayksiköstä ensi kertaa keskusteltiin. Professori Heckscher oli myös suositellut vuonna 1920 Suomen uudelle kultarahalle nimeä taaleri.

Pankki piti rahanuudistusta kiireellisenä, mutta pankkivaltuusmiehet panivat asian pöydälle. Se otettiin uudelleen käsiteltäväksi seuraavan vuoden syyskuussa, jolloin pankkivaltuusmiehet totesivat, etteivät he pidä rahayksikölle valittua nimeä onnistuneena. Kysymys palautettiin pankin johtokuntaan. Suunnitellut setelit päätettiinkin laskea liikkeelle uudistusta odottamatta.

Vuonna 1955 käyttöön tulleet setelit olivat kooltaan pieniä, mutta nimellisarvoltaan suuret setelit helpottivat tilannetta. Ajatus rahanuudistuksesta jäi näin syrjään, kunnes se sittemmin toteutettiin seuraavalla vuosikymmenellä.

( Talvio 1981, 65-66)

Uudet setelit olivat ’dollarikokoa’, kooltaan 142 x 69 millimetriä.

Uusi 100 markan seteli vuodelta 1955. Ruotsinkielinen teksti oli vai setelin vaakunapuolella. Liikkeelle laskemisen vuosi näkyy setelissä.
Ostovoima liikkeelle laskemisen vuotena € 2,72.

Uusi 500 markan seteli vuodelta 1955. Ruotsinkielinen teksti oli vain setelin vaakunapuolella. Liikkeelle laskemisen vuosi näkyy setelissä.
Ostovoima liikkeelle laskemisen vuotena € 13,62.

Upiuudet 100 ja 500 markan setelit uusittiin kuitenkin uudelleen tuota pikaa. Muu uusi setelistö jäi sellaisenaan käyttöön. Ostovoima liikkeelle laskemisen vuonna, joka näkyy setelissä: 500 markkaa = € 12,28, 100 markkaa = € 2,20 ja 1 000 markkaa € 27,25.

Nämä suuret setelit laskettiin liikkeelle myös vuonna 1955. Ostovoima liikkeelle laskemisen vuonna: 5 000 markkaa = € 136,23 ja 10 000 markkaa = € 272,46.

Kuvat: Suomen Pankin Tiedotusosasto ja Rahamuseo 2007.