Hapankaalin tuoksu

Sota-ajan näki erityisesti opettajista. Ilmapiiri oli ajoittain painostava, kun mietittiin miten sodassa käy. Rehtori ja opettajat tiedottivat kuitenkin oppilaille vain koulua koskevista asioista. Kaikessa pyrittiin mahdollisimman normaaliin elämään ja koulunkäyntiin. Umpiossa ei silti eletty. Sodasta sai tietoa radiosta ja lehdistä. Nuoret eivät sotaa kuitenkaan juuri murehtineet, eivätkä pelänneet. Tulevaisuudesta oltiin kuitenkin huolestuneita. (Sunell 2003)

Sotasensuuri oli kuitenkin tiukka, joten ihmiset olivat varsin eristettyjä maailman yleisestä menosta. Tapahtumista kerrottiin tiedotusvälineissä vasta muutaman päivän viipeellä. Koulussa ei tilanteesta kovin paljon edes keskusteltu. Yleisesti ottaen vallitsi suuri optimismi, että asiat kyllä hoituvat. Optimismi perustui pitkälti talvisodan tapahtumiin. Vasta vuoden 1944 pommitukset herättivät pojat varsinaisesti ajattelemaan, että kuinkahan tässä oikein käykään.

Ensimmäiset epäilyt saksalaisten voittokulun jatkumisesta heräsivät kevättalvella 1943, kun Stalingradin taistelun lopputulos selvisi myös suomalaisille. Maailman suurin panssaritaistelu käytiin kesällä 1943 Kurskissa, jossa saksalaiset olivat päättäneet murtaa Puna-armeijan linjat. Toisin kuitenkin kävi.

Norssin neljännen luokan oppilas Kauko Sipponen seurasi tätä taistelua tarkasti kotona karttaan nuppineuloilla merkittyjen rintamalinjojen avulla. Yhtäkkiä ei Kurskin taistelusta sitten enää kerrottukaan yhtään mitään. Taistelu oli ollut saksalaisten viimeinen yritys saattaa suursota lopulliseen voittoon. Kurskin taistelun lopputulosta ei Suomessa kerrottu yleisesti.

Liittoutuneet tekivät vuonna 1944 maihinnousun Normandiassa ja tunkeutuivat syvemmälle Saksaan. Kauko Sipponen havaitsi tuolloin, että vihollisten maat täyttivät pikku hiljaa koko kartaston. Suomenkin lehtiin ilmestyi kuvia keskitysleireistä. Mutta pojat vain miettivät, olivatko kuvat liittoutuneiden propagandaa vai totta.

(Sipponen 2003)

Tiedotusvälineistä tuli näet jatkuvalla syötöllä propagandaa, mikä aiheutti tiettyä kyynistä asennetta koulupoikien keskuudessa. Samalla se kuvasti Saksaa kohtaan tunnetun aseveljeyden viilentymisestä. Veikon vuoden 1943 joulunumeron jutussa kaksi anturanahan toimittajaa uutisoi radiokuunteluaan.

Maailman toilauksia

”Halloo, halloo! Täällä Balcanoslovenian kansantasavaltainen hallitus. Koska posti on saapunut, luetaan tuoreimmat uutiset.

Ensiksi rekisteröidyn sieniyhdistyksen virallinen tiedotus.

Tänään aamulla ryhtyivät joukkomme hyökkäykseen ja valtasivat X:n kylän reunasta kauppias Schubran omistaman talon. Runsaan saaliin joukossa on m.m. 3 sikaa, 2 lypsävää lehmää, revolveri ja eukko. Kun siat ja lehmät oli syöty, jätettiin luut ja eukko viholliselle.

Ilmatoiminta: Kauniin sään takia eivät lentokoneemme, ottaen huomioon vihollisen tarkka-ampujat, suorittanut aamupäivälentojaan.

Berliini ilmoittaa: ’Uusi ase keksitty. Lähempiä tietoja ei voida antaa.’

Lontoo: Joukkomme ottivat eilen Italiassa kaksi vankia. Heitä kuulustellaan parhaillaan. Tilanne muuten ennallaan.

Algier: Kenraalit Giraud ja de Gaulle ovat vannoneet ikuista ystävyyttä.

Algier: Kenraalit Giraud ja de Gaulle ilmoittavat edellisen sopimuksen ei olevan enää voimassa.

Tshugkinsk: Mikäli Tung-Tschwanista olemme saaneet tietää, tulvi Jangtse taas eilen. Asukkaat sulkivat tulvan laskiessa talojen ovet ja ikkunat, joten kalakortit on siellä poistettu kolmen päivän ajaksi.

Port Darwin: Uudessa Guineassa on löydetty puuttuva rengas. Iho valkoinen, hännätön, ei käytä univormua eikä osaa puhua englantia. Ei ole nähnyt lentokonetta eikä tunne tankkia. Pyysi heti vangittaessa pihviä. Lisäksi kertoi kannattavansa maailmanrauhaa. Etevimmät lääkärit tutkivat mielentilaa.

Los Angeles: Mikäli Hollywoodista tulleet tiedot ovat oikeat, on Ginger Rogers eilen tavannut Galilein. – anteeksi Clark Gablen. He ajoivat yhdessä autolla 2.31 tuntia, söivät illallista 1.17 tuntia ja kuluttivat erotessaan aikaa 0.27. Odotamme jännittyneinä jatkoa. 33 erikoisreportteriamme on jo paikalla.

San Francisco: Savua taivaanrannalla.

”Mitäs, jos nyt kuunneltaisiin vähän vitsikilpailua Moskovasta?

”Huomio. Huomio. Puhuu Moskova. Puhuu Moskova.

Kuulemme nyt professori Patjomkinin esitelmän aiheesta: kapitalistis-imperialistisen Suomen ja rauhaa rakastavan sovjetin työläisten olot.

”Öhöm, kaikki Suomen nälkää näkevät työläiset. Me lihapatojen ääressä riemuitsevat proletaarit ojennamme teille tuota veljellisen – kätemme. Sydämemme on itkenyt, ja työläisemme ovat purreet hammasta ja kohottaneet tuloksiaan 672,31 %:lla kuullessaan teidän kärsimyksistänne.

Olemme kuulleet, ettei Helsingin Kauppatorilla saa ostaa kalalokkeja, vaikka itkisi, eivätkä työläisenne ole tunteneet hapankaalin hajua moneen vuosikymmeneen. Mutta kestävyyttä. Me tulemme apuun! Me annamme teille ikuisen rauhan.

Te saatte kansakoulun, jossa nyt kaduilla villeinä juoksentelevat tenavat saavat kuulla aasta, jossa kaikki osaavat lukea ja kirjoittaa vieläpä itsekin saatte harjoitella näitä taitoja. Me annamme teille tekniikan tuotteita. Jokainen saa matkustaa junassa välittämättä porvarillisista luokkarajoista, jokainen saa sylkeä lattialle ja vetää hätäjarrusta. Te saatte ihailla ja tuntea –.”

”Hapankaalin tuoksun! kiljaisi Heikki. Kohtahan se lupaa meille oikeuden valita itse hallituksemme ja kävellä kadulla kolmittain. Muuta asemaa!”

”Arvoisat kuuntelijat. Kuten kolinasta kuuluu, olemme suuressa tehdassalissa. Täällä valmistetaan niitä välineitä, joita poikamme tarvitsevat vapauttaessaan Euroopan kansoja ja zulukaffereita. Tässä on nyt edessäni valtava, ketjujen päällä oleva rautavalmiste. Mikähän tämä on nimeltään, jos saan häiritä?

Se on tankki.

Jaaha, Kiitos. Nämä ovat siis tankkeja, rautaisia hirviöitä, jotka ovat teräshihnojen päällä. Niissä on vielä jonkinlainen kupu, ja siitä pistää esiin pyöreä, ontto putki. Ehkä tuuletusaukko?

Se on tykki.

Aivan. No niin, tankeissa on siis myös tykki. Emme nyt mene lähemmäs, sillä olemme lukeneet, että se voi surmata ihmisiä. Näitä tankkejahan voi käyttää monenlaisiin tarkoituksiin. Eikö niillä ylitetä virtojakin?

Jos ne eivät ole syviä.

Jassoo. Nyt olisi sangen mielenkiintoista tutustua sen sisustaan. Onko tämä tykki vaarallinen?

Ei nyt.

Tuhannet kiitokset.

Jaaha, arvoisat kuuntelijat, nyt siis astun sisään. Täällä on paljon vipuja ja ruuveja. Mutta täällähän on reikiä seinässä. Ovatko ne tuuletusaukkoja vai onko ehkä kyseessä sabotaasi?

Tähystysaukkoja.

Vai niin. Pyydän anteeksi. Tankista ei siis katsota ulos tykinpiipun tai kattoaukon läpi, vaan näistä rei’istä. Tässä on joku valkea kaappi. Olisikohan se jääkaappi, kun kerrotaan tankkien olevan hirmuisen kuumia sisältä?

Se on sanitäärilaatikko.

Mitä? Sabotääri? Kuulinko oikein? Arv. Kuuntelijat, poistunkin nyt tästä vaarallisesta paikasta. Siis kuten kuulitte, on tankki vaarallinen sota-ase. Sen tykillä surmataan ihmisiä, ja lisäksi se voi itse liikkua eteenpäin, joten sotilasparkojen ei tarvitse edetessä kävellä, vaan he voivat istua katolla. Kiitoksia teille, johtaja, tiedoistanne!

Ei kannata.

Hö, hm. Tähän päättyy neljännestunnin lähetyksemme: nykyajan hirviöitä eli liity armeijaan.”

”Grönlanti: Luemme nyt muutamia kansanhuoltotiedotuksia. Polttopuuannos on voitu korottaa kahdella halolla, joten se on nyt 16 halkoa eli noin 30 kg viikossa. Yleisöä kehotetaan varomaan varkaita.

Vaatetustilanne on ratkaisevasti parantunut. Viime vuonna hylyksi joutunut purjelaiva ”Nautilus” on nyt käsitelty tehtaissa. Sen kansiluukuista on saatu 15 000 paria paperihousuja. Niitä jaetaan tarpeen mukaan.

Eilen aamulla varhain harppunoitiin valas. 3 miestä kateissa. Kukin kansalainen saa tästä kutakin tervettä hammasta kohden ylim. Annoksena hetulan. Huom! Myös tekohampaat kelpaavat.

Lopuksi tiedotetaan, että kaikki säilyttäkööt C3 korttinsa, koska sillä jaetaan kalansaannin parannuttua kalanmaksaölj--.”
(X 1943, 17-19)