PRO CONCORDIA

RUNOTERVEHDYS

SUOMALAISEN NORMAALILYSEON

RIEMUJUHLASSA 16.10.1937.

NIINKUIN VANHAN PERHEEN JOSKUS KERÄÄ JOULU,
VAIKK’ ON HAJONNEET JO MAAILMALLE LAPSET,
MEIDÄT MERKKIPÄIVÄS KERÄÄ, VANHA KOULU.
MEIDÄT SUOJIIS KERRAN OTIT OPIN ALKEIN,
MEIDÄT LUOTAS KERRAN LASKIT LAKEIN VALKEIN –
MONELLA JO MEILLÄ VALKEAT ON HAPSET
PALATESSAMME NYT KESKEEN VELJESPIIRIN
ALLA VAPAAN VALKOSINIVIIRIN.

ALLA KANSAKUNNAN YLEVIMMÄN MERKIN,
VAPAAN LIPUN ALLA, VELJENKÄTTÄ LYÖMME
MIELIN RIEMULLISIN, NÖYRIN, HARTAIN, HERKIN:
ENSIMMÄISTÄ KERTAA MONET MEISTÄ TAPAA
JÄLKEEN VAIHEITTEN, JOIST’ URKES SUOMI VAPAA.
KUINKA ERILAISET ONKAAN TIEMME, TYÖMME
YKS ON MEILLÄ YHÄ YHTEINEN JA SAMA:
SUOMEN TARU, KLEION KIRJOITTAMA.

KUINKA IHMEELLISEN, INNOITTAVAN LEHDEN
KÄSI HISTORIAN MUUSAN VIHDOIN PIIRSI
KIRJAAN KOHTALOMME, NIINKUIN TAIAN TEHDEN!
ILMESTYKSEN PEDOT RIEHUI KAUTTA KANSAIN,
ITSE KAMPPAILIMME KANSSA TUHON ANSAIN –
SILLOIN SILMILTÄÄN HÄN SYRJÄÄN HUNNUN SIIRSI,
TAKAA VUOSISATAIN SALAISUUDEN HARMAAN
PALJASTAEN KAUNEUTENSA ARMAAN.

TUTKIMATON OLI NIIDEN SILMÄIN SYVYYS:
TÄYNNÄ OLIVAT NE TÄHTIONGELMOITA.
MUTTA HYMYS NIIDEN LAHJOMATON HYVYYS:
- KANSAA, JOKA KAIKKI KOETUKSET KESTÄÄ,
NOUSEMASTA EI VOI KERRAN ESTÄÄ
MIKÄÄN MAALLINEN EI MAHTI SITÄ VOITA.
VAIKKA ETSIKON OIS AIKA TUHAT VUOTTA,
TUSKIN ON SE AIKA OLLUT SUOTTA.

- ARPAA MONEN MONTA OSATTARET ANTAA.
SUVESS’ IHMISKUNNAN KUKA KYPSYY VASTA,
EHKÄ TÄYDEMMÄT SE HENGEN TÄHKÄT KANTAA.
- ILMAN KÄRSIMYKSEN AHJON TUIMAA TULTA
KIRVOITU EI HENGEN RAUTA EIKÄ KULTA.
- ILMAN KIPUA EI SYNNY ILON LASTA.
- KEN EI KUUNAAN KULJE TUSKAN KIIRASTIETÄ,
SE EI KUUNAAN PÄÄSIÄISTÄ VIETÄ.

VIA DOLOROSAN HUIPUN HIRMUISIMMAN,
SEN PÄÄKALLONPAIKAN TAKAA AUKES AAMU
PÄÄSIÄISEN MEILLE, PÄIVÄN IHANIMMAN.
KIRKASTUKSEN VUOREKS, SUOMEN KIPUVUORI,
SINUT SIUNAS, SIUNAA VAPAUTEMME NUORI,
VAIKKA VAIHEILLAMME VIEL’ ON MURHEES HAAMU.
HAIPUU HAAMU KERRAN! – VIIPYY JÄLKEEN MYRSKYN
TYYNTYMINEN MAININGIN JA TYRSKYN.

LIIAN LIKI ITSE GOLGATAAMME LIEMME,
MUTTA KERRAN TAAKSE IHMISIÄN RAJAN
KIIRASKEVÄÄN MUISTOT MUKANAMME VIEMME.
YHTÄ VANHURSKAITA KAIKKI OVAT SIELLÄ,
SIELL’ EI VELJEÄNSÄ VELI ENÄÄ KIELLÄ.
JA KUN MEITÄ SEURAA LAPSET UUDEN AJAN,
TUSKATONNA SIIRTYY PERINTÖMME YLIN
VALTATEILLE VAPAAN SUOMEN SYLIN.

AINA IHMISRINNAN RISTIRIIDAT TÄYTTÄÄ –
MITÄ VÄKEVÄMMÄT, SITÄ VÄKEVÄMMIN
ASEINAAN VOI NIITÄ LUOVA VOIMA KÄYTTÄÄ.
MUTTA VASTA SOPUSOINNUN ARMON
KAUNIS MUODON SAA JA TOTUUS VOITONTARMON.
INNOITUKSEN KRUUNAA HARMONIA LÄMMIN.
- SUURI LUOVA HENKI, MEITÄ SIIVIN NOSTA:
OSALLISIKS ARMON AURINGOSTA!

NIIN KUIN AMMOIN, AMMOIN AIRUUNASI LÄHTI
KAUTTA KAAOS-MYRSKYN RIENTOON LINNUNRADAN
ELON KASVUMAAKSI TÄMÄ GAIAN TÄHTI –
NIINKUIN ALKUMEREN ALTA HAHMOUTUIVAT
ÄÄRET MANNERTEN JA NOUSI HUIPUT KUIVAT
VIERIESSÄ MYRIAADIN VUOSISADAN –
NIIN LUOT YHÄ… AINA… NIIN MYÖS VALTA PYHÄ,
VALA MEITÄ VALMIIMMIKSI YHÄ!

- VALA ASEIKS ISÄNMAAN JA IHMISYYDEN
RISTIRIITAMME, NE HENGEN RISTIRETKEN
VOIMIKS YLEVÖITÄ, TUHOKS ITSEKKYYDEN –
TAO KALPAS NIISTÄ, KAUNIS TERÄ, KAHVA –
KIIHKOIST’ INTOHIMON VALA KILPI VAHVA,
JONKA TUNNUSLAUSE LOISTAA YLI HETKEN:
- PRO CONCORDIA! ID EST: PRO PATRIA,
PRO MAIORE, FELICIORE FENNIA!

Toivo Lyy

Concordia on latinaa ja tarkoittaa sopua sekä yksimielisyyttä. Kirjailija ja runoilija, filosofian tohtori h.c. Otto Toivo Lyy [vuoteen 1930 Mähönen] [1898-1976] tuli Suomalaisen Normaalilyseon ensimmäiselle luokalle vuonna 1910 ja kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1918 (Waltari 1937, 226; Norssi 1992, 1910).

Toivo Lyy oli tunnettu ennen kaikkea hienostuneista juhlarunoistaan sekä runosuomennoksistaan. Hän suomensi muun muassa Niebelungeinlaulun sekä Omar Khaijamin lauluja. Hänen oma tuotantonsa käsitti terävien epigrammien ohella luonnonrunoutta ja pateettista julistuslyriikkaa. Toivo

Lyy sanoitti myös Norssin Marssin. Valikoima: ’Toivo Lyyn

kauneimmat runot’ 1958.