Päivänavaus

Lukuvuonna 1971-1972 poistettiin yhteiset aamuhartaudet ja siirryttiin niin kutsuttuihin päivänavauksiin, jotka oppilaat kuuntelivat luokissaan keskusradion välittäminä. Asiasta kirjoitettiin vasta Veikon numerossa 3 1973, tosin ajan hengen mukaan varsin yleisdemokraattisesti ja kriittisin äänenpainoin.

Päivänavauksista

Kysymys päivänavauksista – niin kuin aamuhartauksia on nykyisin tapana nimittää – on tavallaan ajankohtainen. Se vanha periaate, että päivänavaukset saavat sisältää yksinomaan uskonnollisia fraaseja, on virallisestikin hylätty.

Voimassa olevien säännösten mukaan päivänavausten on oltava sopusoinnussa koulun uskonnollisen ja eettisen kasvatuksen kanssa. Itse asiassa tällainen yleisluontoinen määritys sulkee päivänavauksista pois vain avoimesti uskonnonvastaisen aineksen, joten kysymys on vapaasti ratkaistavissa.

Päivänavauksen täytyy siis olla sopusoinnussa uskonnollis-eettisen ylösrakennuksen kanssa, toisin sanoen ne eivät saa olla ristiriidassa sen kanssa. Tämä ei vielä velvoittaisi mihinkään. Kuitenkin tavanomaisen päivänavauksen sisältö on uskonnollinen tai ainakin moraalinen. Käytännössä päivänavaukset siis omistetaan muutaman valitun latteuden toistamiselle.

Norssissa on viime aikoina esiintynyt päivänavauksissa kaksi linjaa. Toisen linjan mukaiseen päivänavaukseen kuuluu hetki musiikkia, toisen linjan mukaiseen taas jokin opettavainen tarina.

Sinänsä tässä ei ole mitään sietämätöntä – musiikkia voi aina kuunnella ja päivänavaajien kertomuksetkin ovat yleensä huvittavia – mutta turhuuden tuntu on ilmeinen. Väkinäiseltä ja sisällöttömältä tuntuva teksti ei voi vaikuttaa millään tavoin kuulijoihinkaan.

Toisinaan tietysti päivänavauksissa on ajauduttu lähelle mauttomuuden – etten sanoisi törkeyden – rajaa. Päivänavaus ei ole oikea paikka joidenkin yksityisajattelijoiden yhteiskunnallisille spekulaatioille eikä kaupalliselle mainonnalle [jota sitäkin on jouduttu kuulemaan].

On syytä vaatia päivänavausten saattamista järjelliselle pohjalle!

Tasapuolisuuden vuoksi esitettäköön myös vastakkainen mielipide [Suomen Ev-lut Teinilähetyksen lehti Teinisanomat 2/73]:

”Jos kuulisimme päivänavauksissa monipuolisesti nuorten elämään ja kouluympäristöön liittyvää raikasta Raamatun sanomaa Jumalasta, silloin koulunkäyntiinkin löytyisi uutta voimaa ja mielekkyyttä. Se loisi pohjan koko koulunkäynnin kehittämiselle oikeassa hengessä.”

Päivän avaukset voidaan vapauttaa uskonnollisesta painolastista ja liittää niihin sen sijaan informatiivinen aines. Teiniliiton kannanotossa sanotaan: ”Tavoitteena tulee olla uskonnon poistaminen kokonaan päivänavauksista.”

Sen sijaan päivänavaus olisi sopiva tilaisuus käsitellä ”yhteiskunnallisia, koulutuspoliittisia ja koulun työskentelyn kehittämiseen liittyviä asioita demokraattisessa hengessä”.

Muidenkin aiheiden käsittely käy tietenkin silti päinsä, joten päivänavausten uudelleenjärjestely ei välttämättä merkitse niiden muuttamista kuiviksi tiedotustilaisuuksiksi.

T. Aho
(Aho 1973)

Yleisdemokraattinen kirjoittaja ei ilmeisesti tiennyt, että Kristillinen Työväen Liitto oli perustettu heti Suurlakon jälkeen vuonna 1906. Ja Kristilliset Sosiaalidemokraatit Ry oli perustettu toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1946.

Toinen merkille pantava seikka on se, että jo Norssin ensimmäinen kouluneuvosto sai pitää ikioman tiedotuspainotteisen päivänavauksensa, aluksi joka toinen viikko ja sittemmin kerran viikossa. Näitä päivänavauksia tosin pidettiin kovin kalseina. (Oja 1973)