Sotaa, ytimiä ja elektroniikka

Uuden vuosikymmenen, 1940-luvun merkittävin maailmanpoliittinen tapahtuma oli Toinen maailmansota, joka käytiin vuosina 1939-1945 Liittoutuneiden valtojen ja Akselivaltojen välillä. Liittoutuneiden tärkeimmät valtiot olivat: Iso-Britannia, Kiina, Neuvostoliitto, Ranska ja Yhdysvallat. Akselivaltojen tärkeimmät valtiot olivat Saksa, Italia ja Japani. Sotaan osallistui kaikkiaan 27 valtiota, ja sotatoimissa oli mukana Liittoutuneiden valtojen puolella noin 60 miljoonaa ihmistä sekä Akselivaltojen puolella noin 30 miljoonaa ihmistä.

Sota alkoi 1.9.1939, jolloin Saksa hyökkäsi Puolaan ja valtasi sen länsi- sekä keskiosat. Verukkeena käytettiin niin sanotun Saksan käytävän, Danzigista [Gdansk] Preussiin johtavan maa-alueen haltuun ottamista. Neuvostoliitto miehitti Saksan kanssa solmimansa hyökkäämättömyyssopimuksen, niin kutsutun Ribbentrop-sopimuksen perusteella Puolan itäosat, hyökkäsi Suomeen 30.11.1939, miehitti kesällä 1940 Viron, Latvian ja Liettuan sekä liitti ne Neuvostoliittoon ja niiden kansat neuvostokansojen onnelliseen perheeseen.

Euroopan kartta syyskuussa 1940. (Eurooppa 1940)

Ensimmäinen sotatalvi oli länsirintamalla tapaukseton, mutta 9.4.1940 Saksa hyökkäsi Tanskaan ja Norjaan. Tanska miehitettiin kahdessa tunnissa ja Norja kahdessa kuukaudessa. Seuraavaksi Saksa hyökkäsi 10.5.1940 Länsi-Eurooppaan, valtasi Belgian, Alankomaat ja Luxemburgin noin viikossa sekä miehitti Pohjois-Ranskan.

Läntisessä Euroopassa olleet englantilaiset ja ranskalaiset joukot työnnettiin Englannin kanaalin rannalle, josta suuri osa niistä saatiin evakuoitua noin viikon kuluessa Englantiin. Kun Ranska oli kukistettu, alkoi ilmataistelu Britanniasta, joka ei kuitenkaan johtanut saksalaisten kannalta toivottuun tulokseen.

Seuraavana kesänä Saksa hyökkäsi 22.6.1941 laajalla rintamalla Neuvostoliittoon. Suomi liittyi sotaan, kun Neuvostoliitto oli 25.6.1941 pommittanut 19:ää suomalaista paikkakuntaa, ja hyökkäsi 10.7.1941 Neuvostoliittoon. Saksa kykeni vuosina 1941-1942 valtaamaan huomattavia alueita Neuvostoliitosta, mutta ei Leningradia eikä Moskovaa.

Euroopan kartta lokakuussa 1942. (Eurooppa 1942)

Kun Japani hyökkäsi Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian joukkoja vastaan Kaukoidässä, Yhdysvallat liittyi 7.12.1941 mukaan sotaan. Se tuki aluksi Liittoutuneiden valtojen joukkoja, myös Neuvostoliittoa, huomattavin materiaalitoimituksin ja koulutti samalla miljoona-armeijaansa.

Neuvostoliiton vastahyökkäys kohti Keski-Eurooppaa perustui sen Stalingradissa saksalaisista saamaan torjuntavoittoon ja käynnistyi varsinaisesti kesällä 1943 Kurskin panssaritaistelussa. Liittoutuneet vallat löivät vuonna 1943 saksalaiset Afrikassa ja tekivät heinäkuussa maihinnousun Sisiliaan sekä syyskuussa Italian mantereelle. Liittoutuneiden valtojen kauan suunnittelema maihinnousu Länsi-Eurooppaan toteutettiin 6.6.1944 Normandiaan, josta alkoi Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton kilpajuoksu Berliiniin.

Iso-Britannian pääministeri Sir Winston Churchill [1874-1965], Yhdysvaltojen presidentti Franklin Delano Roosevelt [1882-1945] ja Neuvostoliiton diktaattori Josif Stalin [1879-1953] johtivat Akselivaltoja vastaan taistelevaa maailmaa. Kuva on otettu helmikuussa 1945 pidetyssä Jaltan konferenssissa, jossa päätettiin Saksan kohtelusta ja YK:n perustamisesta.

Euroopan kartta toukokuussa 1945, jolloin sota päättyi maanosassamme. (Eurooppa 1945)

Toinen maailmansota päättyi Euroopassa 8./9.5.1945, mutta Kaukoidässä vasta 15.8.1945. Japanilaisten sitkeä vastarinta murtui, kun Yhdysvallat tuhosi atomipommilla ensin 6.8.1945 Hiroshiman kaupungin ja sitten 9.8.1945 Nagasakin kaupungin. Pommien rakentaminen oli tullut maksamaan yli kaksi miljardia dollaria ja siihen oli osallistunut 125 000 ihmistä. Atomipommin käyttäminen johti sodan jälkeen hetimiten Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton väliseen asevarustelukierteeseen, muta myös ydinvoiman rauhanomaiseen käyttöön energian tuotannossa. Ensimmäinen ydinreaktori käynnistettiin Neuvostoliitossa vuonna 1954 ja Iso-Britanniassa asteittain vuosina 1956-1958.

Ensimmäinen atomipommi.

Toinen toisen maailmansodan aikainen keksintö oli tutka, [RADAR = RAdio Detecting And Ranging]. Tutkan ensimmäinen varsinainen edeltäjä oli tosin rakennettu jo vuonna 1900-luvun alussa, ja laitetta oli sittemmin kehitelty varsin pitkälle jo 1930-luvulla. Vuoteen 1936 mennessä tutkan kantama oli jo 90 mailia.

Britit aloittivatkin parinkymmenen tutkan valvontaverkon rakentamisen maan etelä- ja itärannikolle. Tuon aikaiset tutkat perustuivat 100 metriä korkeisiin mastoihin. Niiden vastaanotto- ja lähetysmastot sijaitsivat eri paikoissa. Tutkaverkko edesauttoi merkittävästi Englannin ilmapuolustusta. (Wikipedia 2007a)

Eräs merkittävä 1940-luvun keksintö oli digitaalinen ja elektroninen tietokone, ENIAC [Electronic Numerical Integrator And Computer], joka valmistettiin Pennsylvanian yliopistossa. Se oli U-kirjaimen muotoinen, 30 metriä pitkä, kolme metriä korkea ja painoi 30 tonnia. Kone jakaantui 40 paneeliin, jotka muodostivat 30 toiminnallista yksikköä. ENIAC’issa oli lähes 18 000 tyhjiöputkea, 70 000 vastusta10 000 kondensaattoria ja 6 000 kytkintä, muun muassa releitä. Kone saatiin käyttökuntoon vuonna 1946 ja sitä käytettiin vuoteen 1955 asti. (Teksti ja Kuva: Hämäläinen 2000)

”Mitä käsittelee päivän geometrian läksy?”
”Kolmioita, joiden kulmat ovat sublimaattikulmia.”
(Veikko Kevätnumero 1942, 13)

Opettaja: ”Sotaakäyvien verbien kanssa käytetään cum-prepositiota.
(Veikko N:o 1 1944, 18)

Kolmas merkittävä 1940-luvun keksintö oli vuonna 1948 kehitetty aureomysiini. Se on vaikutukseltaan hyvin laaja-alainen antibiootti, joka tehoaa bakteerien lisäksi myös riketsioihin ja joihinkin viruksiin. Aureomysiiniä käytetään etupäässä tietyn tyyppisissä verenmyrkytystapauksissa, virtsatietulehduksissa ja pilkkukuumeessa. Todettakoon, että penisilliini oli keksitty jo vuonna 1929, joten se oli ollut käytössä jo sodan aikana.

Lääkäri: ”Särky vasemmassa polvessanne johtuu korkeasta iästä.”
Potilas: ”Niin, mutta kun oikeata ei särje lainkaan, vaikka se on yhtä vanha?”
(Veikko N:o 3 1946, 9)


Sodan lopputulos

Pieni poika kulkee Bergen Belsenin keskitysleirissä tapettujen juutalaisten ruumiiden ohi vuonna 1945.

Vuonna 1947 alkoi länsivaltojen ja Neuvostoliiton välinen kylmä sota, jota kesti vuoteen 1990 saakka. Saksa jaettiin Yhdysvaltojen, Iso Britannian ja Ranskan sekä Neuvostoliiton miehitysvyöhykkeisiin. Baltian maat miehitettiin jälleen ja liitettiin takaisin Neuvostoliittoon. Muualla Itä-Euroopassa vallan kaappasivat Neuvostoliiton Kommunistisen Puolueen dominoimat kommunistiset puolueet. Kommunistit saivat vallan Albaniassa vuonna 1945, Bulgariassa 1946, Puolassa 1947, Romaniassa 1947, Tshekkoslovakiassa vuonna 1948 sekä Saksan Demokraattisessa Tasavallassa ja Unkarissa vuosina 1948/1949.

Valtaannousua auttoi se, että kommunistit olivat sodan aikana vastustaneet natsi-Saksan miehitystä sekä se, että Puna-armeija ei poistunut kyseisistä maista sodan jälkeen kuten amerikkalaiset joukot. Uusista kansandemokratioista muodostui siten Neuvostoliitolle rautaesiripun takainen puskurivyöhyke ja joukkojen ryhmitysalue. (Nordberg 2004, 20-21)
Kartta: Euroopan jako toisen maailmansodan jälkeen. (Penguin 1978, 230)

Neuvostoliitto aloitti sotateknologiansa edelleen kehittämisen jo vuosina 1946-1949, jolloin maassa alettiin rakentaa omaa ydinasetta, ohjuksia ja suihkumoottorilla varustettuja taistelulentokoneita. Apuna toimivat Saksasta Neuvostoliittoon siirtyneet ja siirretyt tiedemiehet.

Neuvostoliiton sotatekniikkaa. Yllä suihkumoottorilla varustettu Mig-9. Se lensi ensilentonsa vuonna 1946. Vieressä R-2/SS-2 ohjus vuodelta 1949/1950. (Nordberg 2003, 296-299)

Yhdysvaltojen ilmasiltaa saarrettuun Berliiniin.

Neuvostoliiton sotilaallinen ja poliittinen voima aiheuttivat jo vuonna 1947 pelkoa läntisen Euroopan valtioissa sekä Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Vuonna 1948 alkoi Berliinin niin sanottu saartokriisi, jonka seurauksena perustettiin Saksan Demokraattinen Tasavalta, DDR vuonna 1949. Eurooppa oli siten jaettu rautaesiripulla kahteen osaan. Tässä vaiheessa aloitettiin vuonna 1948 Yhdysvaltojen johdolla neuvottelut puolustusliiton muodostamiseksi. Sen tarkoituksena oli suojata Länsi-Eurooppaa Neuvostoliiton laajentumista ja kommunismin leviämistä vastaan.

Pohjois-Atlantin puolustussopimus astui voimaan 24.8.1949, ja se allekirjoitettiin 4.9.1949. Puolet Pohjois-Atlantin liiton, NATO:n [North Atlantic Treaty Organization] alkuperäisistä 12 jäsenmaasta oli ollut sodan aikana miehitettyjä. Saksa oli miehittänyt Norjaa, Tanskaa, Alankomaita, Luxemburgia, Belgiaa sekä Ranskaa. Yhdysvallat oli miehittänyt Islantia ja Akselivaltoihin kuulunut Italia muita maita (Nordberg 2004, 19-32. Kartta: Nato 2007)