Henkilökunnan ylityöt

Norssin rehtori yritti useassa sekä Kouluhallitukselle että Valtioneuvostolle lähettämässään kirjelmässä osoittaa, että vahtimestarin toimi oli käynyt ylivoimaiseksi tehtäväksi yhdelle henkilölle.

Vahtimestarin täytyi hoitaa 1930-luvulla ensin koulun tavalliset asiat kuten kellon täsmällinen soittaminen. Hänen tuli sen lisäksi tavan takaa antaa apuaan opettajille, oppilaille, lukuisille opettajakandidaateille, opetusnäytteiden antajille, päivittäin saapuville asiakkaille sekä koti- ja ulkomaisille vieraille.

Koulussa oli myös lukuvuoden aikana iltapäivisin puolentuhatta opettajien ja oppilaiden kokoontumistilaisuutta, joita varten vahtimestarin piti olla saapuvilla avaamassa ja sulkemassa ovet tai muutoin auttamassa saamatta siitä kuitenkaan mitään korvausta. Vahtimestari oli siten sidottu toimeensa aamuvarhaisesta iltamyöhään.

Norssin koulutalon siivoojat olivat myös vuodesta vuoteen valittaneet työn paljoutta. Rehtori olikin toimittanut arviomääräisiä mittauksia. Niistä oli käynyt ilmi, että jo kahdesti laajennettu koulutalo oli pinta-alaltaan likipitäen yhtä suuri kuin Ruotsalainen Normaalilyseo ja Tyttönormaalilyseo yhteensä. Siitä saattoi havaita kuinka raskasta Norssin siivoojien työ oli. He olivat sitä paitsi pelkän siivoamisen lisäksi joutuneet toimimaan ulko-ovien valvojina yhden työviikon ajan kuukaudessa.

Työtehtävien kunnollinen hoitaminen oli käynyt mahdolliseksi vain siten, että siivoojat olivat omalla kustannuksellaan pitäneet itsellään apulaisia. Se ei tietenkään ollut siivoojan toimen tarkoitus. Rehtori otti nämä asiat esiin vuoden 1936 vuosikertomuksessa ja esitti Kouluhallitukselle sekä sen kautta edelleen Valtioneuvostolle, että koululle palkattaisiin vahtimestarin apulainen ja viides siivooja.
(HSN 1935-1936, 5)

Norssin rehtorin toimeen liittyi myös suuri joukko sellaisia tehtäviä, joiden hoitaminen edellytti aivan toisenlaisia taipumuksia kuin mitä varsinaisten opetukseen liittyneiden virkatoimien hoitaminen vaati. Norssissa työskenteli 1930-luvulla kanslia-apulainen. Mutta kanslian päivittäinen työaika oli vain kolme tuntia kello 11 – 14 välinen aika, mikä oli kulunut pääasiassa jokapäiväisten juoksevien asioiden hoitamiseen. Varsinainen kansliatyö olikin yleensä jäänyt hoidettavaksi varsinaisen työajan ulkopuolella.

Kansliatyöhön kuuluivat muun muassa: opettajien nimikirjan, oppilasmatrikkelin ja kortiston hoitaminen; noin runsaasti toiselle sadalle nousevien päästö- ja erotodistusten kirjoittaminen; auskultaation edellyttämät työt, esimerkiksi auskultanttien ryhmittäminen, luetteloiminen, tilastojen laadinta, todistuksien kirjoittaminen ja stipendien jako; sekä vuosikertomuksen valmistelu.

Kansliatyöhön kuului lisäksi viransijaisuuksiin ja eräiden muiden tähän asiaryhmään kuuluvien seikkojen tarkistaminen sekä hoitaminen; opettajien opetustyön jako; oppilasluettelon pitäminen; kurssiennätysten ryhmittely; eräiden Tilastolliseen Päätoimistoon menevien tilastojen laadinta; tuntijakoehdotuksen laadinta; palkkausta koskevien ehdotusten laadinta; opettajien valvontajärjestyksen laadinta; sekä erilaiset puhtaaksikirjoitustyöt.

Kanslia-apulaisen kuului lisäksi huolehtia koulun taloudenhoidosta. Siihen liittyneitä työtehtäviä olivat muun muassa: opettajien ja palvelusväen palkkojen maksu; lukukausimaksujen kanto ja tilastoiminen; laskujen maksaminen; siivouksen, lämmityksen ja valaistuksen valvonta; pulpettien, penkkien, taulujen, pöytien, karttajalkojen, ikkunoiden ja valaistuslaitteiden korjauksista huolehtiminen; tilinpito; talousarvioiden laadinta; sekä stipendien jako ja niiden tilien hoito.

Kanslia- ja taloustehtävien hoitaminen edellyttikin keskimäärin noin seitsemän tunnin työpäiviä. Vain heinäkuu oli ollut kanslia-apulaisen varsinaista lepoaikaa, sillä kansliatyöt oli yleensä tehty kesäkuussa ja taloudenhoidon valmistelut elokuussa.

Rehtori esitti nyt, että koulun taloudenhoito erotettaisiin kanslia-apulaisen toimesta. Kanslia-apulaiselle tuli ehdotuksen mukaan maksaa samaa palkkaa kuin vastaavista tehtävistä maksettiin keskusvirastoissa, toisin sanoen 16 800 markkaa vuodessa [1 400 markkaa kuukaudessa = € 412]. Kanslia-apulaisen työaika pitäisi samalla määrittää alkavaksi kello 10 ja päättyväksi kello 16.

Taloudenhoitajan palkkaa esitettäessä hänen työtään ja vastuutaan verrattiin muun muassa Norssin kirjaston hoidosta maksettavaan korvaukseen. Kirjastonhoitajan lukuvuosipalkkio oli tuolloin 11 200 markkaa [~933 markkaa kuukaudessa = € 275] ilman kesätyövelvollisuutta. Taloudenhoitajan viikoittainen työaika kohoaisi noin 15 tuntiin ja jatkuisi niin kesä- kuin joululomankin ajan. Tästä vastuullisesta ja rasittavasta toimesta hänelle esitettiin maksettavaksi 18 000 markkaa vuodessa [1 500 markkaa kuukaudessa = € 441,49].
( HSN 1938-1939, 5-7)

Nämä esitykset eivät toteutuneet 1930-luvulla, mikä muun muassa oli eräs syy rehtori Heporaudan ennenaikaiseen luopumiseen rehtorin toimesta (HSN 1945-1946, 7). 

Eri työntekijäryhmien palkkatasoja voidaan vertailla seuraavan taulukon avulla. Kaupungin työntekijöiden palkat olivat niitä vuosi- ja kuukausiansioita, joita koko vuoden töissä olleet kaupungin viran- ja toimenhaltijat saivat vuonna 1939. Taulukon viimeisillä riveillä on Norssin kirjastonhoitajan korvaus ja Norssin rehtorin esitys.

( HKT 1947, Taulu 230)

Opettaja kysyy kiihtyneenä vahtimestarilta: ”Onko vahtimestarilla vekslata 5 mk markan rahoiksi?”
Vahtimestari: ”Jaa, vipata?”
(Veikko N:o 5, 1937-38, 153)