Norssit

Vanhat Norssit ry Historiikin etusivulle 1867 - 1930. Norssin perintö 1930-luku. Pulasta sotaan 1940-luku. Sota-aika ja normalisoituminen 1950-luku. Levottomat teiniparvet 1960-luku. Tiedostavat teiniparvet 1970-luku. Tytöt ja kouluneuvostot Epilogi Liitteet Lähteet Videot

Leikkautuneet stipendivarat

Koulun stipendirahastojen varat vuoden 1946 lopussa ja stipendien jako keväällä 1947 selviävät seuraavista taulukoista (HSN 1937-1938, 85-87; 1946-1947, 42-43).

N:o	Rahasto	Perus- tettu	KOP:n osakkeita á 400mk	Muita arvo- papereita	Pankissa	Huom
1.	Aleksanteri II	1880	8 000:00		2 140: 00 [€ 109]	1937: 8 270: 65 [€ 2 549]
2.	Yrjö-Koskisen	1883			2 233: 00 [€ 114]	1937: 1 634: 20 [€ 504]
3.	Torstenin	1895			1 909: 50 [€ 98]	1937: 1 397: 50 [€ 431]
4.	Erwast & Hellman	1904			2 475: 75 [€ 127]	1937: 1 801: 45 [€ 555]
5.	Schohinin	1911			2 893: 05 [€ 148]	1937: 2 100. 18 [€ 647]
6.	Bonsdorffin	1912			29 793: 85 [€ 1 523]	1937: 21 832: 56 [€ 6 731]
7.	Hagelinin	1918			3 680: 05 [€ 188]	1937: 2 663: 38 [€ 821]
8.	Finnen	1921			3 108: 00 [€ 159]
9.	Melanderin	1929	56 000: 00		64 088: 50 [€ 3 277]	1937: 36 045: 40 [€ 11 112]
10.	Kullervon	1933			184: 30 [€ 9]	1937: 92: 50 [€ 29]
11.	Strengin	1934	9 600: 00		50 268: 70 [€ 2 570]	1937: 52 339: 56 [€ 16 136]
12.	Salosen	1937	16 000: 00		9 297: 15 [€ 475]
13.	Brummerin	1937			6 454: 95 [€ 330]
14.	Riemujuhlan	1937	214 000: 00		49 154: 40 [€ 2 513]
15.	Reitzin	1937	8 000: 00		32 388: 00 [€ 1 656]
16.	Turnarien	1937	8 000: 00		10 095: 95 [€ 516]
17.	Jacobsonin	1939	4 000: 00		31 756: 50 [€ 1 624]
18.	Drockilan	1940	16 000: 00		12 271: 50 [€ 627]	Kaatuneen muistoksi
19.	Paavilaisen	1942	16 000: 00		11 318: 55 [€ 579]	Kaatuneen muistoksi
20.	Oraviston	1942	20 000: 00		1 404: 00 [€ 72]	Kaatuneen muistoksi
21.	Talaan	1946		100 000: 00	2 628: 00 [€ 134]	Sotaobligaatioita
22.	Hakkilan	1946	40 000: 00	40 000: 00		Kaatuneen muistoksi P.Y.P. á 200: 00
	YHTEENSÄ		415 600: 00	140 000: 00	329 544: 45 [€16 849]	Yhteensä 1937: 128 177: 38 [€ 39 515]
23.	Suomalaisen Alkeisopiston	1887	46 000: 00 [€ 2 352]	218 020: 85 [€ 11 147]		Valtiokonttorissa; Yhteensä 1937: 231 179: 90 [€ 71 270]
	Korkovarojen käyttö		15 886: 00 [€ 812]	7 975: 50 [€ 408]	23 861: 50 [€ 1 220]	Käyttö 1937: 12 127: 10 [€ 3 739]
	Tämän rahaston hoitokuntaan olivat kuuluneet professorit M. Ruuth, R. Nevanlinna, Eino Kaila, Arvo Sipilä ja Rafael Koskimies sekä tohtori M. Orkomies. Hoitokunta oli siirtänyt 7 000: 00 markkaa käytettävissä olevista korkovaroista opettajakunnan jaettavaksi stipendeinä koulun nykyisille oppilaille.

Opettajakunnalla käytettävissä			Opettajakunnan jakamat 1947
N:o	Rahasto	Markkaa	Luokka	Opp.	Markkaa
6.	Bonsdorffin	1 000: 00 [ € 51]	VIII	11	10 200:00 [ € 522]
11.	Strengin	1 000: 00 [ € 51]	VII	9	5 200: 00 [ € 265]
12.	Salosen	1 000: 00 [ € 51]	VI	9	4 100: 00 [ € 210]
14.	Riemujuhlan	10 000: 00 [ € 511]	V	7	2 700: 00 [ € 138]
18.	Drockilan	800: 00 [ € 41]	IV	4	1 500: 00 [ € 77]
19.	Paavilaisen	1 000: 00 [ € 51]	III	5	1 500: 00 [ € 77]
20.	Oraviston	1 000: 00 [ € 51]
21.	Talaan	3 500:00 [ € 179]
22.	Hakkilan	2 000: 00 [ € 102]
23.	Alkeisopiston	7 000: 00 [ € 358]
YHTEENSÄ		28 300: 00 [ € 1 447]	YHTEENSÄ		26 400: 00 [ € 1 350]
Yhteensä 1937		7 500: 00 [ € 2 312]	Yhteensä 1937		7 500:00 [ € 2 312]

1 Markka oli ostovoimaltaan 1.1.1947 = € 0,05. Rahamäärien ostovoiman kehittymistä 1940-luvulla voidaan vertailla seuraavan taulukon avulla. Käyttö: kyseisen vuoden markkamäärä kerrotaan muuntokertoimella ja jaetaan euron arvolla 5,94573.

Vuosi	Muuntokerroin	100 mk. kyseisen vuoden rahaa = € / 1.1.2007	Vuosi	Muuntokerroin	100 mk. kyseisen vuoden rahaa = € / 1.1.2007
1939	1,750	29,43	1945	0,629	10,58
1940	1,480	24,89	1946	0,394	6,63
1941	1,245	21,02	1947	0,304	5,11
1942	1,054	17,73	1948	0,226	3,80
1943	0,935	15,73	1949	0,222	3,73
1944	0,882	14,83	1950	0,195	3,28

Elintarvikkeiden ja eräiden kulutustavaroiden keskihintoja 1937-1950 on esitetty seuraavassa taulukossa.

Vuosi	Määrä	1937		19401)		19451)		19501)
Hyödyke		Markkaa	Euroa	Markkaa	Euroa	Markkaa	Euroa	Markkaa	Euroa
Maito	litra	1,68	0,52	2,10	0,52	n.a.	n.a.	20,54	0,67
Voi	kilo	27,93	8,61	35,68	8,88	n.a.	n.a.	359,50	11,79
Juusto	kilo	22,92	7,07	27,11	6,75	n.a.	n.a.	259,08	8,50
Munat	kilo	19,14	5,90	27,88	9,94	n.a.	n.a.	180,51	5,92
Perunat	kilo	3,57	1,10	5,18	1,29	n.a.	n.a.	47,36	1,55
Näkkileipä	kilo	6,62	2,04	7,92	1,97	n.a.	n.a.	59,60	1,95
Ranskanleipä	400 g	3,38	1,04	7,85	1,95	4,76	0,50	17,38	0,57
Naudanliha	kilo	11,91	3,67	17,26	4,30	n.a.	n.a.	260,62	8,55
Sianliha	kilo	15,62	4,82	26,04	6,48	n.a.	n.a.	225,24	7,39
Suomimakkara	kilo	14,40	4,44	17,61	4,38	n.a.	n.a.	190,21	6,24
Silakka	kilo	3,76	1,16	7,31	1,82	13,17	1,39	66,07	2,17
Kahvi2)	kilo	24,48	7,55	34,99	8,71	n.a.	n.a.	660,00	21,65
Palasokeri	kilo	8,43	2,60	13,00	3,24	n.a.	n.a.	68,79	2,26
Sekahedelmät	kilo	14,88	4,59	n.a.	n.a.	n.a.	n.a.	n.a.	n.a.
Pesupulveri	pak.	2,50	0,77	3,82	0,95	4,44	0,47	32,40	1,06
Sähkö	kwh	2,00	0,62	2,02	0,50	2,46	0,26	11,50	0,38
Miehen puku	kpl	785,88	242,28	1031,88	256,85	2 522,20	266,82	7 583,89	248,73
Miesten kengät	pari	188,36	58,07	217,54	54,15	n.a.	n.a.	2 384,84	78,21
Tupakka	aski	4,30	1,33	6,85	1,71	n.a.	n.a.	55,83	1,83
Raitiovaunulippu	matka	1,00	0,31	1,50	0,37	2,00	n.a.	15,00	0,49
Kunnallisvero		7,9 %		9,4 %		9,0 %		11,5 %

1) Elintarvikesäännöstely
2) Paahtamaton à 1950; Paahdettu 1950 à
(HKT 1938, 274-277; 1940/41, 20, 314-317; 1952, 254-257; Rauhala 2001)

Elintarvikkeiden ja nautintoaineiden säännöstelymäärät henkilöä kohden vuosineljänneksen aikana on esitetty seuraavassa taulukossa. Määrät vaihtelivat kuukausittain ja vuosineljänneksittäin huomattavastikin.

Vuosi

Vilja-

tuotteet

Rasvoja

Maito ja

kerma

Lihaa

Kahvi,

Korvike1)

Sokeri

Savuk-

keet

Perus

Suurin

Perus

Suurin

Perus

Suurin

Perus

Suurin

Tup2)

Muut

Kiloa

Litraa

Markkaa

Kiloa

Askia

1940

10.5-

27.0

21-

54

2.250

3.600

22.050

49.200

30

0.800-

0.900

3.200-

2.500

1941

22.5-

18.0

54.0-

38.4

2.250-

1.500

3.600-

4.075

27.000-

20.400

54.000-

55.200

78-36

96-125

1.250-

0.620

2.200-

4.750

1942

18.0-

21.0

40.5-

43.5

0.900-

1.500

2.400-

3.200

18.000-

18.400

54.000-

55.200

36-24

48-72

0.125-

1.000

3.750-

1750

21

1943

22.5-

20.25

45.0-

40.8

1.500-

2.250

3.200-

4.500

18.000-

27.600

54.00-

64.400

14.4-64

28.8-112

0.750-

1.000

0.750-

1.500

2.250-

1.500

27-24

1944

22.5

40.5

1.750-

1.300

4.000-

3.250

27.600-

18.400

81.900-

73.600

60-

176

106-

236

0.750

0.750-

1.250

1.500-

2.000

24-18

1945

21.0-

23.1

34.5-

41.1

1.500-

2.000

3.750-

4.250

18.000-

24.600

72.000-

79.800

32-

104

48-

156

0.750-

1.250

0.580-

1.000

1.160-

2.000

18-26

1946

27.0

40.5

1.500

3.750

18.000-

18.400

72.000-

73.600

56-

152

84-

212

1.500-

0.5003)

0.750-

2.000

1.500-

2.750

30

1) Kahvinvastike mukaan luettuna
2) Tupakkakortin saaneille
3) Aitoa kahvia
Muistutus: Perus = perusannos: henkistä tai keveää ruumiillista työtä tekeville täysikasvuisille henkilöille. Erittäin raskaassa työssä oleville on annettu lisäannoksina etupäässä viljatuotteita ja lihaa. Raskaana oleville ja imettäville naisille on annettu suurimmat rasva- ja maitoannokset, jolloin myös raskaasta työstä johtuva lisäannos voi tulla kyseeseen. Maidon päiväannoksesta on 1 desilitra ollut vaihtoehtoinen ½ kermadesilitran kanssa, tavallisesti koko annosta ei ole saatu maitona. Vuosina 1945-1946 on usein annettu ainoastaan kerma-annos. Ylimääräisiä juustoannoksia on silloin tällöin jaettu, mutta nämä eivät sisälly yllä olevaan taulukkoon.
( HKT 1947, 275)

Ostokorttien säilytyskansio. Pentti Hämäläisen kokoelmat.

Yllä vasemmalla: Ostokorttien säilytyskotelo sisältä.
Pentti Hämäläisen kokoelmat.

Yllä oikealla: OE-todistus, jolla pääsi kello 16.00 asti jonon ohi ostamaan OE-ostoluvilla merkittyjä tuotteita.
Matti Reinholmin kokoelmat.

Alla: Roland Freundin ostokortteja 1945 ja 1946.
Kuvat: Erkki Nordberg 2008.

Kun keinot loppuivat, jouduttiin ottamaan konstit käyttöön.
Kuvassa Marttaliiton julkaisema niksikirja perheenemäntien ruoanvalmistukseen.
Kuva Erkki Nordberg 2007.

Lujaa laukanneen inflaation aikaisia kaupungin virkamiesten kuukausipalkkoja voidaan tarkastella oheisesta taulukosta. Euromäärä tarkoittaa vastaavaa ostovoimaa vuonna 2006.

Viranhaltija	1931		1945		1949		Ind.1)
	mk	€	mk	€	mk	€	1952
Kaupunginjohtaja	15 000	4 677,31	27 720	2 932,50	59 000	2 202,93	74
Kaupungininsinööri	10 000	3 118,20	18 920	2 001,55	46 400	1 732,47	76
Kaupunginlääkäri	7 500	2 338,65	17 960	1 899,99	43 730	1 632,78	95
Oikeusneuvosmies	6 350	1 980,06	12 840	1 358,35	36 190	1 351,25	97
Satamakapteeni	5 800	1 808,56	11 920	1 261,02	33 970	1 268,36	93
Kansakoulun miesopettaja	2 900	904,28	6 800	719,37	21 760	812,47	112
Kansakoulun naisopettaja	2 600	810,73	6 500	687,64	20 200	754,22	116
Kaupunginhallituksen kanslisti	1 900	592,46	4 600	486,63	17 430	650,80	142
Kirjastoamanuenssi	1 900	952,46	4 600	486,63	17 430	650,80	142
Kaupunginhallituksen vahtimestari	1 700	530,09	4 284	453,21	16 100	601,14	137

1) Palkkaindeksi = Bruttopalkka jaettuna koko maan elinkustannusindeksillä, 1 150.9. Vertailuaika 1931 = 100.
( HKT 1952, 279)

Oppikoulun opettajien sotien aikainen palkkakehitys näkyy seuraavasta kuukausipalkkataulukosta. On kuitenkin huomattava, että yliopettajien ja lehtoreiden palkkataso oli Norssissa huomattavasti korkeampi kuin oppikoulun opettajilla yleensä.

Vuosi	Vanhempi lehtori		Nuorempi lehtori		Indeksi 1939 = 100
	markkaa	€	markkaa	€	Keskiarvo	Keskiryhmä
1939	4 000	1 177,32	3 625	1 066,94	100	100
1940	4 000	995, 67	3 625	902,33	100	101
1941	4 200	879,45	3 825	800,93	105,5	109
1942	4 450	788, 85	4 075	722,38	111,5	120
1943	5 475	860,98	4 900	770,55	136	159
1944	5 935	880,41	5 330	790,66	147,5	169
1945	7 575	801,36	6850	724,66	189	276

(Kiuasmaa 1982, 353)

Oppikoulun opettajien keskimääräinen palkkataso kohosi sotavuosina 89 prosenttia. Valtion virkamiesten keskiryhmässä, johon nuoremmat lehtorit ansiotasoltaan kuuluivat, olivat palkat indeksein mitattuina kuitenkin nousseet lähes kaksinkertaisesti opettajiin nähden. Kun opettajien palkkojen kehitystä verrataan elinkustannusindeksin sodan aikaiseen nousuun, oppikoulun opettajat jäivät siitä melko tarkkaan 50 prosenttia jälkeen, mutta keskiryhmän virkamiehet enää vain kolme prosenttia. (Kiuasmaa 1982, 353)

Mutta ei kaikilla norsseilla suinkaan mennyt kovin huonosti ainakaan sotien jälkeisessä Helsingissä. Norssista kirjoittanut 36-vuotias juristi ja sodan käynyt reservin kapteeni Olavi Kaisla piti tuloistaan ja menoistaan säntillisesti kirjaa. Vuonna 1945 Kaivohuoneen portsarille liikeni poistuttaessa kaksi markkaa [€ 0,21], paperiliittimien hinta. Kämpin portieeri ja raitiotiekortti huvensivat kukkaroa 53 markalla [€ 5,61]. Esikoisen syntymää juhlittiin puolestaan 500 markalla [€ 52,90].

Koska Suomi ei ollut vielä palveluyhteiskunta, palveluksia oli runsaasti saatavilla, ne olivat halpoja ja niitä myös käytettiin; parturimaksukin oli vain 15 markkaa [€ 1,59]. Iltapäivälehti maksoi taas 1,50 markkaa [€ 0,16]. Itse kustannettu ilta ravintola Royalissa maksoi 470 markkaa [€ 49,72] ja Rakeessa 852 markkaa [€ 90,13]. Voita jouduttiin sen sijaan hankkimaan kotiin 700 markalla [€ 74,05].

Vuonna 1946 liikevaihtoverotoimiston toimistopäällikkö kuittasi 45 244 markan [€ 2 998,14] kuukausipalkan, ja kuukauden asianajopalkkioista tuli 22 250 markkaa [€ 1474,42]. Vuokraan näistä tuloista meni 7 000 markkaa [€ 463,86], sianlihaan ja sen rahtiin [sic] 2 505 markkaa [€ 166] sekä rouvan pukukankaaseen 1 500 markkaa [€ 99,40]. Elokuvaliput maksoivat 25 markkaa [€ 1,66].

Lehdet luettiin parturissa, Nissenillä hörpättiin korvikkeet ja Uunisaareen pääsi uimaan kymmenellä markalla [€ 0,66]. Seuraavana vuonna Lakimiesliiton juhlien liput maksoivat 1 000 markkaa [€ 51,13], ja joululahjoihin käytettiin yhdellä ostoskerralla 4 274 markkaa [€ 218]. Vaimolle riitti talousrahaksi ja vauvelin sokeriin1 500 markkaa [€ 76,96].

(Kaisla 2000)

Tiedätkö, että Joensuun lyseossa ensiluokkalainen on n o r s s i ?
(Veikko N:o 2 1945, 20)

Abiturientti I: ”Kuule, sinä olet tainnut unohtaa sen viisikymppisen, jonka olet mulle velkaa.”
Abiturientti II: ”En suinkaan. Etkö nähnyt kuinka koetin hiipiä tuosta ovesta, kun tulit sisään?”
(Veikko N:o 2 1945, 20)

Ostovoima vuonna 1945 nykyrahassa: € 0,53.

Ostovoima vuonna 1945 nykyrahassa: € 1,06.

Ostovoima vuonna 1939 nykyrahassa: € 5,89.

Ostovoima vuonna 1945 nykyrahassa: € 2,12.

Ostovoima vuonna 1945 nykyrahassa: € 5,30.

Ostovoima vuonna 1945 nykyrahassa: € 10,60.
Kokoelma ja kuvat: Erkki Nordberg 2007.

Setelinleikkaus

Toisen maailmansodan aiheuttaman inflaation hillitsemiseksi pantiin 28.12.1945 säädetyllä lailla toimeen niin sanottu setelinleikkaus. Sen tarkoituksena oli tuoda viranomaisten tietoon verotuksessa salattua käteis- ja muuta omaisuutta sekä selvittää, missä määrin saksalaiset olivat vetäytyessään mahdollisesti vieneet maan valuuttaa mukanaan. Setelien vaihto oli samana vuonna toteutettu myös Tanskassa ja Norjassa. Esikuva leikkaukselle saatiin Kreikasta, missä se oli tehty vuonna 1922.

Toimenpide merkitsi käytännössä sitä, että kolme suurinta, 5 000, 1 000 ja 500 markan setelit leikattiin keskeltä kahtia. Oikea puolikas oli luovutettava valtiolle kahden prosentin korkoa kasvavana pakkolainana, joka maksettiin takaisin vuonna 1949. Vasemmat puolet kävivät rahana puolesta nimellisarvostaan 16.02.1946 saakka, jonka jälkeen ne oli vaihdettava 01.03.1046 mennessä uuden tyyppisiin seteleihin. Pienemmät setelit säilyttivät arvonsa, mutta nekin oli vaihdettava uusiin maaliskuun puoliväliin mennessä. Vuotta 1922 aikaisempien setelien voimassaolo oli lakkautettu jo 30.06.1945.

(Talvio 1981, 65)

Opettaja: ”Kyllä sinä tämän ymmärrät, kun vain tahdot. Kun tahtoo, niin voi tehdä mitä vain.”
Vaatimaton kuiskaus: ”Onko opettaja koettanut mahtua ’seitsikkoon’ silloin, kun nahat pääsevät koulusta?”
(Veikko N:o 2 1945, 20)

5 000 markkaa 1940. Ostovoima 1945 = € 528,95.

Leikattu 5 000 markan seteli. Ostovoima 1946 = € 165,67.
Nämä setelit eivät ole oikeassa koossaan.
Kuvat: Talvio 1981.