Norssitakkinen Konventti

Norssin Konventin juuret ovat Suomalaisessa Alkeisopistossa, jonka Konventti virallistettiin vuonna 1874. Konventti on sittemmin elänyt kukoistuksen aikoja ja laimeamman toiminnan kausia. Toimintaa moitittiin laimeaksi myös 1930-luvun alkupuolella, mihin seikkaan Konventin kuraattori, lehtori Lauri Arvi Pellervo Poijärvi kiinnitti huomiota ensimmäisen painetun Veikon pääkirjoituksessa (Poijärvi 1935, 3). Konventin toiminta kuitenkin piristyi, ja harrastustoiminta monipuolistui Poijärven kuraattoriaikana.

Konventin säännöt oli hyväksytty lopullisesti 23. I 1909, jonka jälkeen niihin oli vielä 19. IX 1924 tehty muutoksia ja lisäyksiä. Rehtori Heporauta hyväksyi 14. IX 1937 Suomalaisen Normaalilyseon Konventin Sääntökokoelman uusine muutoksineen ja lisäyksineen. Kokoelma käsitti Konventin säännöt, Konventin ansiomerkin säännöt, Norssitakin säännöt, Konventin Kirjaston säännöt sekä Norssin Kerhohuoneen säännöt. Sääntökokoelma on luettavissa kokonaisuudessaan luvussa 0339.

Suomalaisen Normaalilyseon Konventin tarkoitus oli yhdistää opiston kolmen ylimmän luokan oppilaat jaloon ja hupaisaan kumppanuuteen, kehittää jäseniensä luontaisia lahjoja ja taipumuksia itsenäiseen työskentelyyn eri aloilla, kohottaa heidän siveyskäsitettään ja oikeudentuntoaan, sekä voimiensa mukaan edistää isänmaallisia harrastuksia, mikäli ne Konventin piiriin ulottuivat. Konventin ylin valvonta oli opiston rehtorilla.

Konventin jäseniä olivat: Konventin kuraattori, joka oli joku Konventin lukukaudeksi kerrallaan valitsema opiston vakinainen opettaja; Konventin kunniajäsenet; Konventin varsinaiset jäsenet; sekä Konventin ulkojäsenet. Heitä olivat ne, jotka eivät koulusta erottuaan nimenomaan olleet ilmoittaneet eroavansa Konventista. Konventin jäsenen lukukausimaksu oli viisi markkaa [€ 1,54], toisin sanoen viiden silloisen raitiotielipun hinta.

Konventti kokoontui vakinaisiin kokouksiinsa mikäli mahdollista joka toinen viikko. Kokousten tarkoituksena oli keskustella piiriinsä kuuluvista asioista sekä tarjota jäsenille tilaisuus harjaantua julkiseen esiintymiseen. Konventin puheenjohtaja ja sihteeri valittiin, toinen klassilliselta ja toinen linjajakoiselta luokalta. Toimihenkilöihin kuului lisäksi varapuheenjohtaja, varasihteeri sekä lukuisia muita toimenhaltijoita.

Konventin juhlia olivat: Nahkakonventti eli uusien jäsenien vastaanottojuhla; Kutsukonventti; Konventin Vuosijuhla; Puurojuhla; Tippakonventti; Abituruskonventti; ja Konventin Kevätjuhla, joka järjestettiin erikoissopimuksen mukaan. Puurojuhlassa jaettiin palkinnot Konventin julistamista kirjoituskilpailuista ja pidettiin epäorgaanisten kuorojen sekä musiikkikilpailu ja kilpailtiin Viisauden Sarvesta. Tippakonventissa tanssittiin ja jaettiin abituruksille narsissit.

Konventin pää-äänenkannattaja oli Veikko, joka jatkoi Konventin samannimisen kirjoitetun lehden perinteitä ja sisälsi samalla Konventin pilalehden “Pillerit”. Edistääkseen kirjallista toimintaa jäsentensä keskuudessa Konventti julisti aina kevätlukukauden lopulla kirjoituskilpailun, jonka palkinnot jaettiin Puurojuhlassa.

Suomalaisen Normaalilyseon Konventin koulutakki oli Norssitakki, jonka säännöt oli vahvistettu 6. XI 1936. Takki oli väriltään tumman vihreä, ja se oli yksirivinen, kolminappinen sekä urheilumallinen. Siinä oli suora selkäleikkaus, V-malliset rintakäänteet, kolme paikkataskua, ja sen alakäänteet olivat pyöristetyt. Rintataskuun kuului taiteilija A. Liuksialan piirtämä valkoisesta verasta leikattu Norssin merkki. Takissa käytettäviksi arvomerkeiksi vahvistettiin abituruksille 5 millimetrin levyinen kirkkaanvihreä nauha, joka kiinnitettiin rintataskun yläreunaan. Mikäli takkia käytettiin vapaaehtoisena juhlapukuna, sen yhteydessä pidettiin tummanvihreää paitaa ja valkoista solmiota. Takin valmistamisen yksinoikeus oli Lassila & Tikanoja O/Y:llä.

1) Ensimmäiset Norssin takit 3.2.1937 (Kuva: Veikko N:o 6 1926-37, 1.)
2) Veikko N:o 2 1937-38, 25.

Konventin Kirjaston tarkoituksena oli tarjota opiston oppilaille sopivaa sekä hyödyllistä että huvittavaa lukemista. Kirjastoa saivat käyttää kaikki Konventin jäsenet ilmaiseksi ja opiston alaluokkien oppilaat viiden markan maksusta lukukaudelta. Kirjoja sai olla kerralla lainassa kaksi nidettä kahden viikon ajan. Kesä- ja joululomalla lainakirjoja sai olla enemmänkin. Koulukirjoja lainattiin koko lukukauden ajaksi. Kirjasto oli auki kerran viikossa yhden tunnin ajan kirjastonhoitajan sopivaksi katsomana päivänä.

Norssin Kerhohuoneella oli oma mottonsa:
”Parempi nahka Norssissa kuin abiturus muualla.”

Kerhohuonetta saivat käyttää Konventin kerhot ja rehtorin luvalla muut yhdistykset erikoisen sopimuksen mukaan. Jokaisen kerhonjohtajan oli tehtävä selostus kustakin kokouksesta kerhokirjaan. Tupakanpoltto ja kortinpeluu eivät saaneet tulla kysymykseen kerhohuoneessa. Kerhohuonetta saivat käyttää ruokailuhuoneena virallisen aamiaistunnin aikana vain ne oppilaat, jotka olivat saaneet rehtorilta siihen luvan. Tällöin toimii yksi konventtilaisista valvojana, ja oli hänen käskyjään ehdottomasti noudatettava.
(Suomalaisen Normaalilyseon Konventin Sääntökokoelma uusine muutoksineen ja lisäyksineen 14. IX 1937)