Nahkaluokan anatomia

Norssin Linjajakoisen lyseon 1a luokka aloitti koulutiensä taapertamisen syyskuun alussa vuonna 1947 ja päätti sen lakkiaisiinsa toukokuun lopussa 1955. Koulun alkaessa koulurakennuksen korjaustyöt olivat jo pitkällä, ja opetus oli palannut sotien ajan poikkeusjärjestelyistä normaaleihin uomiinsa.

Ennen koulun alkua oli ollut ankara karsinta, pääsytutkinto. Se oli kestänyt lähes koko päivän, ja poikien tietoja ja taitoja oli kuulusteltu kirjallisesti sekä suullisesti viidessä aineessa. Ressun sisäänpääsytutkinnossa oli sen sijaan ollut vain neljä koetta. Norssin ensimmäiselle linjajakoiselle luokalle oli vuonna 1947 pyrkinyt 127 poikaa keväällä ja kahdeksan syksyllä.

Luokalle tuli yksi poika klassilliselta luokalta ja pääsykokeiden kautta 39 poikaa, joiden pääsytutkintopisteet vaihtelivat 46.75 - 41.50 välillä. Keskiarvo asettui lukuun 43.65, joten luokka oli opillisilta ominaisuuksiltaan varsin tasainen. Pääsykokeiden tulokset julkaistiin koulun voimistelusalissa, mikä oli monelle pojalle elämän ensimmäinen todellinen stressitilanne.
(Larjola 2005, 12, 14-15)

Linjajakoisen lyseon 1 a luokka 1947-1948. Kuva: Larjola 2005, 16.

Eturivi vasemmalta: Matti Hagman, Leo Rosenblad, Cajus Mattila, Leo Malmberg, Matti Ailio, Ilmari Eronen ja Jorma Litmanen.

Toinen rivi: Mats Kjellberg, Raimo Vallasvuo, Erkki Mänttäri, Seppo Vilkki, Heikki Rytkönen, Matti Jahkola, Toivo Huotari, Jouko Liukkonen ja Antti Aro.

Kolmas rivi: Raimo Saarenoksa, Markku Penttinen, Uolevi Miettinen, Arto Virtanen, Juhani Kulovesi, Urpo Kiistala, Raimo Larjola, Jorma Eronen, Jukka Kortelainen, Tapio Elvilä ja Kalevi Salminen.

Ylin rivi: Jussi Kääriäinen, Heikki Niini, Juha Puromies, Ossi Mäkelä, Erkki Vilja, Pentti Toivonen, Matti Pietikäinen, Juhani Savolainen, Jorma Virtanen ja Jukka Pesonen.

Kuvasta puuttuvat: Pekka Nukari, Heikki Siltanen ja Kimmo Vitikainen.

Luokalle pyrkineet ja päässeet pojat menestyivät sisäänpääsykokeissa hyvin. Juuri tälle luokalle sisään päässeistä 39:sta pojasta peräti 27 oli saanut laskennossa kympin, ja vain yksi seitsikon. Keskiarvo oli 9.47. Oikein- ja kaunokirjoituksessa tuli 13 kymppiä ja kaksi seitsikkoa. Keskiarvo oli 9.10. Maantieto oli kolmantena. Siinä saavutettiin neljä kymppiä ja yksi 6.50 keskiarvon ollessa 8.15. Huonoimmin meni suomen kieli, jossa 13 sai parhaan numeron 9 ja vain yksi 6.50, jolloin keskiarvoksi tuli 8.15.

Ensimmäisen luokan pojat olivat syntyneet 17.09.1934 – 10.04.1938 välisenä aikana, joten vanhimman ja nuorimman välinen ikäero oli yli kolme ja puoli vuotta. Luokalla oli syyskuussa yksi vuonna 1934 syntynyt 13-vuotias, kuusi vuonna 1935 syntynyttä 11-12 -vuotiasta, 1936 syntyneitä 10-11-vuotiaita 16, vuonna 1937 syntyneitä 10-11 -vuotiaita samoin 16 ja yksi 1938 syntynyt 9-vuotias. Toiselle luokalle tuli syksyllä 1948 yksi vuonna 1934 syntynyt 14-vuotias ja yksi vuonna 1936 syntynyt 12-vuotias. Kolmannelle luokalle tuli syksyllä 1949 vielä yksi vuonna 1934 syntynyt 14-vuotias, kaksi vuonna 1935 syntynyttä 14-vuotiasta ja kolme vuonna 1936 syntynyttä 13-vuotiasta.

Norssin 1 a –luokan poikien kansakoulut on esitetty seuraavassa taulukossa.

Ensimmäiselle luokalle vuonna 1947 päässeet pojat tulivat siten jo eri puolilla Helsinkiä sijainneista kansa- tai valmistavista kouluista. Niistä voidaan myös päätellä heidän kotiensa sijainti. Neljä tuli liitosalueilta ja kolme maaseudulta.

Joulutodistusten mukaan parhaiksi selvisivät vuonna 1947 Hagman, Jahkola ja Puromies keskiarvolla 8.70. Koko ensimmäisen luokan priimus oli Rytkönen keskiarvolla 8.50.

Luokka sai luokanvalvojakseen lehtori Niilo Visapään, joka toimi sitten tässä tehtävässä koko kahdeksan vuoden ajan. Visapää tuli pian tunnetuksi omaperäisestä huumoristaan. Jo esittäytyminen antoi viitteitä tulevasta. ”Olen luokanvalvojanne. Tunnen nimen Visapää”. Siihen kuului kuiskaus luokan perältä tunteekohan se muitakin nimiä? Visapään oppitunneissa oli sellainen kyseenalainen ’hyvä’ puoli, ettei niillä paljon ehditty käsitellä itse ainetta, koska hallinnolliset asiat, muun muassa rangaistukset veivät paljon aikaa. Tätä luokkaa seurataan myös e-kirjan luvussa norssi0538 ’Levoton luokka’.
(Larjola 2005, 6-7, 18; Larjola 2007, 66-68. Kuva: Larjola 2005, 18)