Vanhat Norssit ry Historiikin etusivulle 1867 - 1930. Norssin perintö 1930-luku. Pulasta sotaan 1940-luku. Sota-aika ja normalisoituminen 1950-luku. Levottomat teiniparvet 1960-luku. Tiedostavat teiniparvet 1970-luku. Tytöt ja kouluneuvostot Epilogi Liitteet Lähteet Videot













Weikon vaellus V; Maan alla ja päällä

Veikko alkoi 1970-luvulle tultaessa uhkaavasti lähestyä 100 vuoden kunnioitettavaa ikää. Ennen kuin sinne asti kuitenkaan päästiin, olivat eräät yleisdemokraatit saaneet koululehdestä sekä sen sisällöstä tarpeekseen. Sitä varten alkoi vuonna 1970 Norssissa ilmestyä monistettu U-Veikko, ilmeisesti Underground-Veikko. Sen todennäköisesti ensimmäisen numeron ensimmäisellä tekstisivulla esitettiin joukko kysymyksiä, joihin ei toimituskunnalla ollut vastauksia. Kysymykset vaikuttavat viattomilta, mutta niiden takan oli oma teinilogiikkansa.

miksi koulu on out
miksi rehtori on ollut viime päivinä poissa rukouksista
miksi aina vedotaan rehtoriin
miksi opettajat ovat hannareita
miksi suomen opettaja toteuta tuntiensa metodeja yleisesti koulussa
miksi venäjän maikka hätistää
miksi auskut eivät ole päättämässä
miksi tuntiopettajat eivät ole päättämässä
miksi oppilaat eivät ole itsenäisiä
miksi historian opettajan nauru pettää
miksi rehtori ei ota vastaan luokanvalvojaa
miksi hiihtopäivänä turhia laskutuksia oppilailta
miksi rehtori ja voimistelun opettajat ovat yhtä mieltä
miksi opettajat eivät ole yhtä mieltä
miksi kaikki opettajat eivät ole päteviä kouluttamaan auskuja


Kuva: U-Veikko, 1.

miksi kaikki asiat kulkevat kanslian kautta
miksi veikko on yksipuolisesti puolueeton
miksi päätoimittaja kuuluu kokoomukseen
miksi päätoimittaja vetoaa mielivaltaisesti rehtoriin
miksi konventin puheenjohtajalle ja turnarien klikille buuattiin viime lauantaina
miksi oppilaitten johtoporras ei edusta yleistä mielipidettä
miksi rehtori suositteli 8 b:tä haastateltavaksi viikko-lehteen
miksi 8 b edustaa koko norssin mielipidettä
miksi opettajisto valitsi nykyisen rehtorin
miksi rehtori murtaa kohteliaisuuksilla vastustajansa
miksi kouluhallitus koki puhdistuksen
miksi tasavaltaisen valtion koulu on epädemokraattinen
miksi koulussa on häiriintyneitä oppilaita
miksi puheen ja pilan aiheena on homoseksuaalisuus
miksi norssi ei ole yhteiskoulu
miksi koulu ei innosta urheilemaan
miksi koulu on kuollut tietoa jakava
miksi opettajat suhtautuvat oppilaisiin kuin lääkärit potilaisiin
miksi veikkoon ei kirjoiteta
miksi veikko on sensuurin pelon alla
miksi veikko tuottaa tappiota
miksi pillereitä sensuroidaan
miksi veikko ei ole monistelehti
miksi opettajat väheksyvät u-veikkoa
miksi norssit eivät lakkoile oikeuksiensa puolesta
miksi 4 a on ajautumassa 30-lukuun
miksi koulu on sekaisin mielipiteissään
miksi konventti on luopio
miksi radikalismia ilmenee opettajissa
miksi kuraattori ei saa kulkea villapaidassa
MIKSI NORSSIT EIVÄT USKALLA JULKAISTA OMALLA NIMELLÄÄN
(U-Veikko, 2)

KOSKA

Norssin lehti, Veikko syntyy siitä tarpeesta, että koululla on oltava jonkinlainen tiedotusväline, jossa oppilaat voivat tuoda julki mielipiteensä ja esittää verbaalisia taitojaan. Ainakin on yritetty tyydyttää tämä tarve, kun Veikko on joskus perustettu. Mutta millainen onkaan totuus nykyisin! Veikko ei hyväksy palstoilleen kaikkien mielipidesuuntien kirjoituksia. Se ottaa siis vain yhden. Tämä yksi suunta on se ”puolueeton”, joka kannattaa kaikkea tavanomaista ja harmitonta, joka ei revi mitään puhumattakaan rakentamisesta.

Veikon käsittelemät ongelmat ovat mitättömiä ja toisarvoisia. Silmien sulkeminen todellisille ongelmille johtuu kai siitä, että Veikko ei halua olla poliittinen lehti. Mutta näennäinen epäpoliittisuus onkin piilopoliittista. Tämä linja pitää yllä vanhoja, isiltä perittyjä arvoja, eikä voi asettaa niitä kritiikin kohteeksi, vaikka ne syvemmin tutkittaessa olisivat kuinka arveluttavia tahansa.

Veikko on koulumme eräänlainen julkisivu. Siitä tulisi ulkopuolisen saattaa nähdä hengenvirtaukset, jotka vallitsevat Norssissa. Mutta Veikko valehtelee. Se haluaa osoittaa, että norssit ovat kilttejä ja harmittomia mammanpoikia, jotka omaksuvat kritiikittömästi kaiken, mitä vanhat opettavat. Veikko on vanhojen norssien mielipiteitä vanhoille norsseille. Siinä julkaistaan vain taantumuksellisia ja naiiveja kirjoituksia, poikkeuksena kuitenkin jotain toisarvoista alaa kritisoivia artikkeleita. Todella edistykselliset jutut palavat nuotiossa.

NIIN

U-veikko syntyy näiden epäkohtien korjaamiseksi. Se pyrkii tasoittamaan Veikon antamaa yksipuolista kuvaa ja osoittamaan, että Norssissakin on vielä tervettä järkeä. U-Veikko ei ole poliittinen sen enempää kuin Veikkokaan, mutta se on kriittinen. Todettakoon tämä sillä, että jos sanotaan: ”Suomi on demokraattinen maa”, tai: ”Suomi ei ole demokraattinen maa”, ei jälkimmäinen toteamus, vaikka onkin kriittinen, ole edellistä poliittisempi.

Emme pyri lehdellämme edustamaan koko Norssin mielipiteitä. Norssithan ovat tunnetusti haluttomia uusien ajatusten omaksumiseen, osaksi kunnon koululehden puuttumisen johdosta. Mutta meidän linjamme pyrkii koko koulun tilan parantamiseen.

Tiedämme, että lehtemme tulee ärsyttämään. Mutta rohkenemme toivoa, että arvoisat lukijat ajattelevat pintaa syvemmälle, vaikka ajattelisivatkin eri tavoin. Kommentit pitkätukkaisten, vaahtosuisten huomionherättämisen tarpeesta eivät ole asiallisia. Ne eivät järkytä toimintaamme, joka pyrkii demokraattisemman, oikeudenmukaisemman ja mielekkäämmän koulun ja yhteiskunnan luomiseen.
(U-veikko, 3)

Ja niin edelleen. Ja niin edelleen. Sitaattia ei kerta kaikkiaan kannata pitemmälle jatkaa.


Logo: Veikko 100 vuotta Toukokuu 1971, 1.

Veikko ilmestyi jo lukuvuonna 1970-1971 offset-menetelmällä painettuna, minkä piti mahdollistaa entistä runsaamman kuvien käytön. Valitettavasti näin ei kuitenkaan tapahtunut koko 1970-luvulla. Kuvien määrä väheni vähenemistään, ja ne muuttuivat suttuisiksi kuten tästä vuosikymmenestä kertovasta luvusta voi itse kukin havaita. Veikon linjaa yritettiin vakiinnuttaa muun muassa uusilla vakiopalstoilla, joita olivat ’Konventin hallituksen sana’, nimimerkit ’Jenny Vankkuri’ ja ’Kalevi Knaappi’ sekä ’Katsaus teinipolitiikkaan’.

Lehden talous heilui nollarajan kummallakin puolella kuten se oli tehnyt koko 100-vuotisen historiansa ajan. Havulinna Oy, Helkama Oy ja Cultor Oy jaksoivat sentään pysyä vakituisina ilmoittajina. Nyt lehdestä sentään keskusteltiin. Veikkoa tosin syytettiin yksipuolisuudesta, kirjoitusten liiallisesta valikoinnista tai yleensä vain tylsyydestä.
(HN 1970-1971, 6)

Veikon toimituskuntien kokoonpanot lukuvuosina 1971-1972 – 1973-1974 on esitetty seuraavassa taulukossa.


1970-1971

1971-1972

1972-1973

1973-1974

Vastaava päätoimittaja

Ilkka Nuotio

Tapio Holma

Tuula Alkia

Tuula Alkia-Huttunen

Oppilaspäätoimittaja

Jorma Meller

Timo Lyytinen

Ilkka Raittila

Tuomo Aho

Toimitussihteeri

Olavi Lindblad

Ari Voipio

Tuomo Aho

Ilkka Heikkinen

Toimittaja

Pentti Paavolainen




Toimittaja

Matti Rantanen




Toimittaja

Reijo Aholainen




Kuvaaja

Jorma Saloheimo




Taloudenhoitaja

Seppo Sirén

Risto Terkki

Veikko Tarvainen

Veikko Tarvainen

Ilmoitushankkija

Jarmo Seppälä

Hannu Kovanen


Hannu Kovanen

Matti Hankaniemi

Matti Hankaniemi

Myyntipäällikkö

Harry Grönlund




Avustaja


Jorma Bergholm


Markku Nurminen

Avustaja


Hannu Kankaanpää



(HN 1970-1971 – 1973-1974)

Veikko täytti 100 vuotta vuonna 1971. Sitä varten julkaistiin toukokuussa kauan suunniteltu 52-sivuinen painettu juhlanumero, joka valitettavasti jäi vuosikymmeneksi yksin kantamaan Veikon satavuotisia perinteitä. Senkin julkaisijana oli jo enteellisesti Helsingin Normaalilyseon Konventti / STL. Toimituskunnan ohjaksia piteli kuitenkin vielä käsissään vastaava päätoimittaja, lehtori Ilkka Nuotio. Päätoimittajaksi oli kuitenkin jo nimetty oppilas Jorma Meller ja toimitussihteeriksi Olavi Lindblad. Toimittajat olivat: Pentti Paavolainen, Reijo Aholainen ja Timo Lyytinen. ’Jenny Vankkuri’ ja ’Kalevi Knaappi’ esiintyivät tietysti väärillä kasvokuvilla ja siten liiempää huomiota herättämättä. (Veikko Toukokuu 1971)

Lehden tämä numero on kokonaisuudessaan luettavissa sivu sivulta tiedostokansiossa norssi0745 Veikon Satavuotisnumero; Toukokuu 1971.

Lukuvuonna 1971-1972 Veikko ilmestyi neljä kertaa offset-menetelmällä painettuna. Lehden linjaa avarrettiin edelleen. Norssin tapahtumien lisäksi tartuttiin päivänpolttaviin kysymyksiin ja ongelma-alueisiin. Sen takia lehdessä julkaistiin artikkeleita Taksvärkistä, Etelä-Afrikan tilanteesta, kouluneuvostoista, Johanneksen kentän parkkitalosta sekä ajankohtaisesta teinipolitiikasta.

Kirjoittajapula vain vaivasi Veikkoa pahasti koko vuoden. Veikkoon kirjoittaminen koettiin hyödyttömäksi tai katsottiin, ettei kantaa ottavilla kirjoituksilla ollut mahdollisuuksia tulla julkaistuiksi. Lukuvuoden alussa vaihdettiin myös kirjapainoa. Näin saavutettu taloudellinen säästö salli ilmeisesti ensimmäistä kertaa sen, että Kronikkaveikko voitiin jakaa ilmaiseksi.
(HN 1971-1972, 4-5)

Kuka lie arvioinutkaan kantaa ottavien kirjoitusten läpimenon mahdollisuuksia, lehden sisällöstä saa aivan toisen kuvan. Otetaanpa muutama esimerkki Veikon N:o 2 1972 sisällöstä. Jorma Bergholm: Konventti- ja kouluneuvostotyö; Jorma Bergholm: Yleisdemokraattinen rintama vastaan Kokoomus; Timo Lyytinen: Opetusharjoittelija mallia -72; Tomi Dahlberg: Mitä imperialismi on? sekä Oposumi: Teatteri ja todellisuus. Satunnaisesta lukijasta vaikuttaisi pikemminkin siltä, että lehdellä oli pulaa kantaa ottamattomista kirjoituksista.

Lukuvuonna 1972-1973 lehti ilmestyi kolmasti painettuna ja kolmasti monistettuna. Pyrkimyksenä oli kehittää lehteä informatiiviseen suuntaan. Niin ollen keskityttiin koulutuspolitiikkaan. Käsiteltyjä kysymyksiä olivat esimerkiksi Teiniliiton kehitys ja kouluneuvostot. Yksi moniste omistettiin kokonaan kouluneuvostovaaleille. Veikon taloudelliset tappiot vältettiin, mutta lehden tekemiseen osallistuneita oli vähän ja kirjoittajista oli edelleen puutetta. Taas kerran arveltiin, että Veikkoon kirjoittaminen oli hyödytöntä ja että Veikossa on mahdotonta käydä keskustelua ja vaikuttaa. (HN 1972-1973, 5)

Lukuvuonna 1973-1974 Veikko ilmestyi neljästi offset-menetelmällä painettuna. Lehdessä käsiteltiin edelleen välittömästi koulu- ja koulutuspolitiikkaan liittyviä kysymyksiä. Tavoitteena oli kuitenkin saavuttaa myös laajempia yhteyksiä. Taidekin sai osansa: lehdessä oli joitakin arvostelmia, aivoituksia, kuvia ja kuvailuja. Talous oli tietysti edelleen horjuva. Lehden ilmestymisen suurin uhka oli kuitenkin materiaalinen niukkuus, joka heijastui myös lehden sisältöön. Veikko ei jaksanut iskeä kipinää; uusia kirjoittajia ei löytynyt. (HN 1973-1974, 6)


Veikon grafiikkaa. Kuva: Veikko N:o 5 1973, 4.

Tässä yhteydessä ei taas voi kuin vain ihmetellä Veikon omaa ihmettelyä: miksi Veikko ei iske kipinää, vaikka sivuilla oli taas kulttuuriakin. Veikon lukuvuoden 1973-1974 kulttuuritarjontaan voi tutustua alaluvussa norssi0731 Kansan kulttuuri. Se ei varmasti sykähdyttänyt tavallista koulupoikaa saati alaluokkalaisia koulutyttöjä. Piirrostuotantoon voi tutustua edellisellä sivulla ja kansikuvataiteeseen alla.


Kuva: Veikko N:o 5 1973, 1.

Mistä sitten oikein olikaan kysymys? Se selviää seuraavasta erään lukijan ja päätoimittajan välisestä julkisesta kirjeenvaihdosta. Sanailu käytiin Veikon N:o 5 1973 sivulla 14.

Kirje päätoimittajalle

Suuresti Rakastettu Veikon Päätoimittaja

Seurattuani erinäisiä vuosia Veikon jatkuvaa laskusuhdannetta olen vihdoin päättänyt puuttua asiaan eli yrittää nostaa Veikon sille kuuluvaan korkeaan asemaan.

Viime vuosina en ole voinut olla huomaamatta Veikon moraalista rappiota ja turmelusta. Aiemmin Veikko pyrki olemaan eräänlainen Norssin hengen, korkean sivistyksen ja moraalin valvoja. Veikolla oli suuri osuus senaikaisten norssien sielun kasvattamisessa.

Veikossa käytiin monipuolista keskustelua yhteiskunnan eri tasoista. Näissä puheenvuoroissa heijastuivat sen ajan norssien korkeat, pyhät ihanteet. Nyttemmin ovat Veikossa esitetyt ihanteet kaikkea muuta kuin pyhiä, minkäänlaista korkeatasoisuuttakaan niistä ei löydy.

Veikon luisuminen nykyiseen tilaansa – pienen ääriklikin taisteluaseeksi – vaikuttaa sangen tarkoin laskelmoidulta prosessilta. Heti soluttauduttuaan Veikon toimitukseen alkoi ääriaines repiä norssien vanhoja ihanteita ja aatteita alas. Koti, uskonto, isänmaa ja Norssi romutettiin raa’alla ja häpeämättömällä tavalla.

Tätä likaista toimintaa jatkettiin tyrkyttämällä norsseille saastaisia ajatuksia, jotka tuntuvat periytyvän suoraan kaikkein pahimman ruokottomasta suusta. Kaikkia jokaisen tosi norssin ihanteita pilkataan nyt häikäilemättä, ja Veikko tyrkyttää kaikenlaisia jumalattomia ajatuksia norsseille.

Nyt kysyn teiltä, Herra Päätoimittaja, mitä aiotte tehdä tämän saastan siivoamiseksi? Aiotteko Te jatkaa yhä tätä roisia, mitään kunnioittamatonta linjaa Veikossa, vai aiotteko ehkä – kristittynä ihmisenä – tehdä jotain norssien tahdon mukaisesti eli palauttaa Veikon sille kuuluvalle paikalle: Norssin ja sivistyksen vartiotorniksi?

Yksi monista

Vastaus

Nimimerkin esittämä kysymys osuu tosiaankin asian ytimeen. Ehkä siinä silti hiukan liioitellaan. Jokunen jalon Norssin hengen kipinä on toki vaikeimpinakin aikoina säilynyt.

Ja tuo henki säilyy yhä! – eiköhän siitä ollut nimimerkkiä ilahduttavia osoituksia jo Veikon viime numerossa? Toimitus on päättänyt astua vihdoin suoraselkäiselle linjalle ja ottaa tavoitteekseen lukijoittensa sielun ylentämisen. Vanhat ikimuistoiset ihanteet nouskoot uudessa hahmossa kunniaan!

Mutta monet vaikeudet ahdistavat toimitusta moraalisen uudestisyntymisen tiellä. Siksi vetoan kaikkiin norsseihin: rientäkää kirjoittamaan tervemielisiä kirjoituksia, jotta Veikko varmasti pelastuisi!

Päätoimittaja

ELÄKÖÖN NORSSI


Norssin ja Veikon arvot vuonna 2007. Kuva: Veikko N:o 3 2007, 1.