Bögat, plägät ja frysis
Sota-aika ja 1940-luku merkitsivät yleisemminkin eräänlaista taitekohtaa Stadin slangin historiassa. Nuoret miehet joutuivat useiksi vuosiksi rintamalle, ja suuri osa nuoremmistakin pojista vietti ainakin osan sota-ajasta maaseudulla. Tällöin perinteiset slangiyhteisöt samalla hajosivat. Slangissa taitekohta näkyy ennen muuta äänneasun ja sanaston suomalaistumisena.
Vanhassa slangissa valtaosa ruotsalaisperäisten sana-ainesten osuus oli arviolta kolme neljäsosaa. Uudemmassa slangissa valtaosa uusista ilmauksista oli taas peräisin suomen kielestä, joko yleiskielestä tai murteista. Samalla kun uudet sanat olivat siirtyneet slangiin, niiden merkitykset olivat kuitenkin muuttuneet. Esimerkkinä voidaan mainita, että vanhassa slangissa käytetyn fyrkan tilalle tulivat rahaa tarkoittaviksi sanoiksi tuohi ja nappula.
(Paunonen 2001, 16)
Nahan päiväkirja
Mull oli täss vähän aikaa sitten syntymäpäivä. Kun mä tulin silloin skolesta, faija rykäs ja onnitteli ja puhu jotain karttuvasta iästä ja varttuvasta älystä ja siitä tavasta, millä fade ja mude oli päättäny kunnioittaa tätä tapausta. Ja se tapa oli velo. Sellainen snadi nuorisonrukki nimittäin.
Me haettiin faijan kans se heikko esitys klitsusta. Mä meinasin aukoa jotain siihen stailiin, että se on greisiä antaa bulille jätkälle tollanen potkulauta. Mutta mä muistin ajoissa, että faija on kiivas heppu, jos niin tarvitaan.
Me hiottiin päivän kunniaks se velo sisään. Faija sano, ettei sillä tartte vielä muka skujaa, kun se on vasta tsöpattu. Mua pisti raskaasti risomaan, mutten mä voinu mitään.
Meille tuli vielä päivällä karjuja naapuritalosta ja mä olin aika leveä uudesta rukistani. Meillä oli riemukkaan liffaa, koska kaks kukkapurkkiakin meni rikki, kun me rähjättiin skoopareita ja indareita.
Mutta illalla fade ja mude läksi leffaan ja ne torves mulle stärästi, et nyt sä laiskimus luet läkes. Mä rähjäsin lukee läkiäni, mut kun faija oli duunannu oven perässään kii, kun se oli lähteny muden kans, mä stikkasin kaikki läkekirjat vek ja mulkasin föndistä, kun faija ja mude meni sporaan.
Sit mä duunasin fläysän päähäni ja rotsin päälleni ja hikosin sen rukin alakertaan. Mä honasin, ettei mun velossa ollu valoja, mutten mä hikeentyny, vaan vein sen velon kartsalle ja aloin skujaamaan.
Kun mä olin snadisti skujannu, mä honasin yhdessä kulmassa jeparin dalsivan lungisti. Mua riepo vähän ja mä poljin vek niin lujaa kuin pääsin. Tsiikasin vielä perääni, eikä se jeppe honannu mitään.
Mutta mä honasin kohta jotakin. Nimittäin sähkötolpan, joka oli mun edessäni ja jota päin mä olin skujannu. Etuvanne oli snadisti vinkkelissä ja pualat oli kans. Ja ohjaustanko oli vindissä.
Mä praatasin jotain samantapaista kun faijakin silloin, kun se landella löi vasaralla sormeensa tai silloin, kun se kaato mustetta mun todarini päälle.
Sitten mä funtsasin tilannetta ja rupesin hikoon, sitä entistä veloa himaan. Yks kaiffari froogas multa, et minne sä sitä viet, romukaupathan suljettiin jo viideltä, ja toinen torves, et nyt mä kai honaan, mitä vasten söndrattuja veloja sanotaan haitareiks. Mä en viittiny ruveta flaidaan, kun mua riso niin vildesti.
Mä sain sen haitarin kuitenkin himaan ja rupesin ennakoltaehkäisevään toimintaan lukemalla läkejäni. Mutta kun faija tuli himaan pätkiksestä, se praatas jotain kurittomasta sukupolvesta ja luottamuksen pettämisestä. Mutsi taas repi faijalle, että sanoinhan mä, että se velo menee alkutekijöihinsä tuallasen ipanan kynsissä…
Faija duunas asiat selviks melko tavallisella staililla. Sellsella nimittäin, ettei mulle ole vahinkoa vaikken mä voikkaan skujaa. Mä en vois kuitenkaan istua satulassa.
(Veikko N:o 1-2 1950, 9)
Sanastoa
bileet juhlat
boltsi pallo
bonjaa ymmärtää
borsa lierihattu
botski vene, laiva
budjaa asua
budju kauppa
buli suuri, iso
bögat housut
delaa kuolla
diriga johtaja
dongarit pitkät housut
dorka tyhmä
duuni työ, työpaikka
döfis haju
fimtsika 50 penniä
fiude auto
flaidis tappelu
flesa sairas
flindari pullo
fride postimerkki
frysis kylmä
futis jalkapallo
galis kylmä
gimma tyttö, nainen
glesa sairas
guta hyvänmakuinen
hiffaa keksiä
hukke, hugge markka
inkkari intiaani
isikka isännöitsijä
jepari poliisi
junge puukko
kako omituinen, hullu
kaltsi kallio
kartsa katu
kifru kivääri
kledjut vaatteet
kloddi pieni lapsi, vauva
kragis tappelu, tungos, ryntäys
laku lakritsa
lande maaseutu
luffaa juosta
mani raha
mäsis hyvä tuuri
pesis pesäpallo
pillit vislaa liian lyhyet housunlahkeet
plägät läksyt
pläägät kengät
popula väkijoukko
rantsu ranta
ratikka, raitsika raitiovaunu
rondaa kulkea ympäri
ruodis asevelvollisuus, Suomen Raskas
rööki tupakka
skabat kilpailu, kilpa-ajot, kokeet
skagaa pelätä
skeida kakka, paska
skimbat sukset
skoobari cowboy
skotsa lakki
skraabata pinnata
skrinnarit luistimet
skruidaa syödä
skrupu kuoppa
skulaa pelata
skuru raitiovaunu
skutsi metsä
skyfä tumppi, pätkä
skötaa, skotaa ampua
slobo venäläinen
snadi pieni
snobaa syödä
spora raitiovaunu
spuglaa oksentaa
spurgu jätkä
staka maila
stoge juna
stritaa pissata, kusta
styylaa kulkea yhdessä, seurustella
sugu suklaa
tsiidaa, tsiikaa katsoa
tsimmarit uimahousut
tsäkä hyvä onni
voda vesi
vääntää tanssia
Kaisis Kaisaniemi
Kaivari Kaivopuisto
Krunika Kruununhaka
Rööperi Punavuori
Skatta Katajanokka
Tölika Töölö
|