Bögat, plägät ja frysis

Sota-aika ja 1940-luku merkitsivät yleisemminkin eräänlaista taitekohtaa Stadin slangin historiassa. Nuoret miehet joutuivat useiksi vuosiksi rintamalle, ja suuri osa nuoremmistakin pojista vietti ainakin osan sota-ajasta maaseudulla. Tällöin perinteiset slangiyhteisöt samalla hajosivat. Slangissa taitekohta näkyy ennen muuta äänneasun ja sanaston suomalaistumisena.

Vanhassa slangissa valtaosa ruotsalaisperäisten sana-ainesten osuus oli arviolta kolme neljäsosaa. Uudemmassa slangissa valtaosa uusista ilmauksista oli taas peräisin suomen kielestä, joko yleiskielestä tai murteista. Samalla kun uudet sanat olivat siirtyneet slangiin, niiden merkitykset olivat kuitenkin muuttuneet. Esimerkkinä voidaan mainita, että vanhassa slangissa käytetyn fyrkan tilalle tulivat rahaa tarkoittaviksi sanoiksi tuohi ja nappula.
(Paunonen 2001, 16)

Nahan päiväkirja

Mull oli täss vähän aikaa sitten syntymäpäivä. Kun mä tulin silloin skolesta, faija rykäs ja onnitteli ja puhu jotain karttuvasta iästä ja varttuvasta älystä ja siitä tavasta, millä fade ja mude oli päättäny kunnioittaa tätä tapausta. Ja se tapa oli velo. Sellainen snadi nuorisonrukki nimittäin.

Me haettiin faijan kans se heikko esitys klitsusta. Mä meinasin aukoa jotain siihen stailiin, että se on greisiä antaa bulille jätkälle tollanen potkulauta. Mutta mä muistin ajoissa, että faija on kiivas heppu, jos niin tarvitaan.

Me hiottiin päivän kunniaks se velo sisään. Faija sano, ettei sillä tartte vielä muka skujaa, kun se on vasta tsöpattu. Mua pisti raskaasti risomaan, mutten mä voinu mitään.

Meille tuli vielä päivällä karjuja naapuritalosta ja mä olin aika leveä uudesta rukistani. Meillä oli riemukkaan liffaa, koska kaks kukkapurkkiakin meni rikki, kun me rähjättiin skoopareita ja indareita.

Mutta illalla fade ja mude läksi leffaan ja ne torves mulle stärästi, et nyt sä laiskimus luet läkes. Mä rähjäsin lukee läkiäni, mut kun faija oli duunannu oven perässään kii, kun se oli lähteny muden kans, mä stikkasin kaikki läkekirjat vek ja mulkasin föndistä, kun faija ja mude meni sporaan.

Sit mä duunasin fläysän päähäni ja rotsin päälleni ja hikosin sen rukin alakertaan. Mä honasin, ettei mun velossa ollu valoja, mutten mä hikeentyny, vaan vein sen velon kartsalle ja aloin skujaamaan.

Kun mä olin snadisti skujannu, mä honasin yhdessä kulmassa jeparin dalsivan lungisti. Mua riepo vähän ja mä poljin vek niin lujaa kuin pääsin. Tsiikasin vielä perääni, eikä se jeppe honannu mitään.

Mutta mä honasin kohta jotakin. Nimittäin sähkötolpan, joka oli mun edessäni ja jota päin mä olin skujannu. Etuvanne oli snadisti vinkkelissä ja pualat oli kans. Ja ohjaustanko oli vindissä.

Mä praatasin jotain samantapaista kun faijakin silloin, kun se landella löi vasaralla sormeensa tai silloin, kun se kaato mustetta mun todarini päälle.

Sitten mä funtsasin tilannetta ja rupesin hikoon, sitä entistä veloa himaan. Yks kaiffari froogas multa, et minne sä sitä viet, romukaupathan suljettiin jo viideltä, ja toinen torves, et nyt mä kai honaan, mitä vasten söndrattuja veloja sanotaan haitareiks. Mä en viittiny ruveta flaidaan, kun mua riso niin vildesti.

Mä sain sen haitarin kuitenkin himaan ja rupesin ennakoltaehkäisevään toimintaan lukemalla läkejäni. Mutta kun faija tuli himaan pätkiksestä, se praatas jotain kurittomasta sukupolvesta ja luottamuksen pettämisestä. Mutsi taas repi faijalle, että sanoinhan mä, että se velo menee alkutekijöihinsä tuallasen ipanan kynsissä…

Faija duunas asiat selviks melko tavallisella staililla. Sellsella nimittäin, ettei mulle ole vahinkoa vaikken mä voikkaan skujaa. Mä en vois kuitenkaan istua satulassa.
(Veikko N:o 1-2 1950, 9)

Sanastoa

bileet juhlat

boltsi pallo

bonjaa ymmärtää

borsa lierihattu

botski vene, laiva

budjaa asua

budju kauppa

buli suuri, iso

bögat housut

delaa kuolla

diriga johtaja

dongarit pitkät housut

dorka tyhmä

duuni työ, työpaikka

döfis haju

fimtsika 50 penniä

fiude auto

flaidis tappelu

flesa sairas

flindari pullo

fride postimerkki

frysis kylmä

futis jalkapallo

galis kylmä

gimma tyttö, nainen

glesa sairas

guta hyvänmakuinen

hiffaa keksiä

hukke, hugge markka

inkkari intiaani

isikka isännöitsijä

jepari poliisi

junge puukko

kako omituinen, hullu

kaltsi kallio

kartsa katu

kifru kivääri

kledjut vaatteet

kloddi pieni lapsi, vauva

kragis tappelu, tungos, ryntäys

laku lakritsa

lande maaseutu

luffaa juosta

mani raha

mäsis hyvä tuuri

pesis pesäpallo

pillit vislaa liian lyhyet housunlahkeet

plägät läksyt

pläägät kengät

popula väkijoukko

rantsu ranta

ratikka, raitsika raitiovaunu

rondaa kulkea ympäri

ruodis asevelvollisuus, Suomen Raskas

rööki tupakka

skabat kilpailu, kilpa-ajot, kokeet

skagaa pelätä

skeida kakka, paska

skimbat sukset

skoobari cowboy

skotsa lakki

skraabata pinnata

skrinnarit luistimet

skruidaa syödä

skrupu kuoppa

skulaa pelata

skuru raitiovaunu

skutsi metsä

skyfä tumppi, pätkä

skötaa, skotaa ampua

slobo venäläinen

snadi pieni

snobaa syödä

spora raitiovaunu

spuglaa oksentaa

spurgu jätkä

staka maila

stoge juna

stritaa pissata, kusta

styylaa kulkea yhdessä, seurustella

sugu suklaa

tsiidaa, tsiikaa katsoa

tsimmarit uimahousut

tsäkä hyvä onni

voda vesi

vääntää tanssia

Kaisis Kaisaniemi

Kaivari Kaivopuisto

Krunika Kruununhaka

Rööperi Punavuori

Skatta Katajanokka

Tölika Töölö