Ehdonalainen vapaus
1) Kesäloma alkaa. Kolme q-kautta Ehdonalaista vapautta!!!
Kuva: Ernst Rydman (Veikko N:o 1 1940-41, 24)
2) Muistakaa kesätehtävä.
Kuva: Risto Mäenpää (Veikko N:o 6-7 1935-36, 1)
Luonnonhistorian pakolliset kesätehtävät olivat 1930-luvun oppilaille raskas velvollisuus.
KL. |
LJ. |
TEHTÄVÄ |
I |
I |
Toiselle luokalle siirtyvien oppilaiden tulee kesän kuluessa kerätä ja tutkia 50 kasvia. Työn siisteyteen on erityistä huolta pantava. |
II |
II |
Kolmannelle luokalle siirtyvien oppilaiden tulee kesän kuluessa kerätä ja kasvion avulla tutkia entisten lisäksi 50 uutta kasvilajia. Kasviston huonot yksilöt on uusittava, virheet ja puutteellisuudet korjattava. |
III |
III |
Neljännelle luokalle siirtyvien tulee entisten lisäksi kerätä ja itse tutkia ainakin 50 uutta kasvilajia. Erittäinkin tulee kerätä oppikirjassa mainittuja ja kuvattuja lajeja. Kasvistossa esiintyneet puutteellisuudet on tarkoin korjattava. |
IV |
IV |
Viidennelle luokalle siirtyvien tulee koota ja tutkia niin monta uutta kasvilajia, että kullakin on kokoelmassaan ainakin 175 kasvia. Oppikirjassa mainittuihin yksisirkkaisiin ja saniaisiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Oppilaiden tulee myös kerätä 200 hyönteistä, etupäässä oppikirjassa kuvattuja ja mainittuja lajeja. |
|
V |
Kuudennelle luokalle siirtyvien oppilaiden tulee suorittaa jokin tässä luetelluista vaihtoehtoisista kesätehtävistä, joiden suorittamiseen nähden opettaja on antanut lähempiä ohjeita:
- Siemenkasviston kartuttaminen 300 lajiin.
- 40 sammal- ja jäkälälajin kerääminen.
- 150 hyönteislajin kerääminen.
- Jonkin pienemmän kasviyhdyskunnan tutkiminen.
- Samantapaisen pienemmän eläinyhdyskunnan tutkiminen.
- 5 lajia koskeva kukka-biologinen tutkimus.
- Veden pintalämmön mittaaminen keskipäivän aikaan 3 kuukauden kuluessa; ilman lämmön mittaaminen samaan aikaan.
- 100 kasvilajin siementen tai hedelmien kerääminen ja niiden järjestäminen ryhmiin leviämistapaa silmällä pitäen.
|
|
VI |
Seitsemännelle luokalle siirtyvien oppilaitten tulee suorittaa kesätehtävä opettajan laatiman ohjelman mukaan. Aiheiksi ehdotetaan seuraavia:
- Muistiinpanojen tekeminen jonkin pienemmän alueen, esim. puutarhan tuhohyönteisistä, sekä esiintyvien lajien kerääminen ja säilyttäminen.
- Jonkin pienemmän kasviyhdyskunnan tutkiminen.
- Samantapaisen pienemmän eläinyhdyskunnan tutkiminen.
|
( HSN 1935-1936, 73-74)
 Opettaja: ”Mitä Solanaceae-heimon kasveista saadaan?”
Oppilas: ”Sauhuja.”
(Veikko N:o 6-7 1935-36, 2)
O-ja: ”Kun käytte kerran kasvitieteellisessä puutarhassa, opitte enemmän kuin täällä lukukaudessa.”
(Veikko N:o 6-7 1935-36, 2)
Matti myöhäiset kasvien kerääjät kävivätkin hakemassa Yliopiston kasvitieteellisestä puutarhasta vielä muutamia puuttuvia kasveja. Niiden ”tutkiminenkin” oli peräti yksinkertaista, koska tarvittavat latinankieliset nimet olivat valmiina kasvin vieressä olleissa puutikuissa. (Lyytikäinen 1994, 85)
Kesän mentyä
Muistot mieleeni menevi,
mennehet ne matkoavi,
tuosta ajasta armaasta,
tuosta suuresta suvesta.
Kelliskellä kesäkuussa
lempeästi lekotellen,
paahtehessa päivänpaiston,
aurinkoisen arinassa
unohtaen kaiken koulun
sekä kokeet ja kurjuudet
painajaisena pahana,
harhakuvana hassuna.
Heinäkuussa ja helteessä,
kuumuudessa keskikesän
kiva oli heitellä heiniä,
haravoi’a ja hosua,
vailla huolta huomisesta,
ilman tietoa talvesta
nauttien noin naurusuuna
hymyhuulena hyppien.
Kuuna kesän kolmantena,
elokuisena ehtoona
ehimme kera enkelin
kainaloisen kanasemme
kuutamossa kuljeskelle,
tarpoa taivahan tuvilla
--- kunnes ehot ennättivät
saapuivat saa’essa syksyn. ---
Poissa ovat suven sulot,
kaukana kauneus kesän,
etäälle on ennättäneet
kerinnehet kovin kauas.
Ukko
(Veikko N:o 1 1936-37, 19)
Kuva: Veikko N:o 2 1935-36, 21.
Myös Aku Ankka pyrki jo vuonna 1939 poikien vapaa-aikaan Seura-lehden palstoilla, tosin nimeltään Ankka Lampisena. Sota-aika katkaisi kuitenkin Ankkalinnan seuraamisen yli vuosikymmeneksi.
|
