Vanhat Norssit ry Historiikin etusivulle 1867 - 1930. Norssin perintö 1930-luku. Pulasta sotaan 1940-luku. Sota-aika ja normalisoituminen 1950-luku. Levottomat teiniparvet 1960-luku. Tiedostavat teiniparvet 1970-luku. Tytöt ja kouluneuvostot Epilogi Liitteet Lähteet Videot













Oppikoulun lukusuunnitelmat

Klassillisen lyseon opetussuunnitelmaan ei 1970-luvun alussa tullut juurikaan muutoksia, kun sitä verrataan vuonna 1964 käyttöön otetun perussuunnitelman kanssa. Oikeastaan vain eräitä oppiaineiden nimikkeitä oli modernisoitu. Lukusuunnitelmien vertailua hankaloittaa kuitenkin se, että lukuvuoden 1973-1974 lukusuunnitelmassa tuntijako ja tunnit ilmaistaan 10 päivän, kahden viikon työjaksossa. Tämä on varmaan aiheuttanut kokonaan uuden lukujärjestysten laatimiskäytännön aloittamista.

Klassillisen Lyseon lukusuunnitelma 1973-1974; oppitunnit 10 päivän työjaksossa

I

II

III

IV

V

VI

VII

VIII

Yht.







h.

m.

h.

m.

h.

m.

h.

m.

Uskonto

4

4

3

3

3

4

3

3

27

Äidinkieli

8

6

5

5

5

5

5

5

44

Historia, yhteiskuntaoppi, taloustieto

-

3

4

5

5

5

5

7

34

Psykologia ja filosofia

-

-

-

-

-

3

-

4

-

3

-

10

-

Biologia ja maantiede

10

6

7

7

7

-

-

-

37

Fysiikka ja kemia

-

-

-

-

-

4

7

3

7

3

5

10

19

Matematiikka

8

7

7

7

7

5

8

5

9

5

8

51

61

Ruotsi

7

5

5

3

5

5

5

5

40

Latina

-

8

7

7

7

7

8

7

51

Saksa tai englanti II

-

-

8

7

7

7

5

5

39

Ranska, venäjä, englanti tai saksa III

-

-

-

-

-

5

5

7

17

Liikunta

7

5

7

7

7

5

5

4

47

Kuvaamataito

5

5

3

4

3

3

-

4

-

2

-

29

20

Musiikki

4

3

-

-

-

-

-

-

7

Ammatinvalinnan ohjaus

-

-

-

-

2

-

-

-

2

Yhteensä

53

52

56

55

56

58

57

57

56



Vapaaehtoiset aineet

Biologia

-

-

-

-

-

3

3

4

10

Kuvaamataito

-

-

-

-

-

-

3

-

4

-

2

-

9

Käsityö

4

4

4

-

-

-

-

-

12

Käsityö tai pikakirjoitus

-

-

-

4

3

-

-

-

7

Musiikki

-

-

2

2

1

2

2

1

10

Puhekasvatus

2

2

2

2

2

1

1

-

12

h. = humanistinen linja
m. = matemaattinen linja

Humanistisella linjalla voidaan fysiikka ja kemia + kuvaamataito vaihtaa kreikan kieleen [7 + 7 + 5 = 19 tuntia].
Tämän lukusuunnitelman on opetusministeriö vahvistanut 24.4.1964 kokeilutarkoituksessa noudatettavaksi 1.9.1964 lähtien.
Muutokset oppiaineisiin tai niiden nimikkeisiin lukuvuoteen 1967-1968 verrattuna on esitetty kursivoidulla tekstillä.
(HN 1973-1974, 36)


Donna: Friends, Romans, Countrymen, lend me your ears, I came here to bury Caesar, not to praise him… Osaisin minä sitä enemmänkin, mutta en nyt tässä viitsi ruveta leuhkimaan.
(Veikko N:o 1 1971, 39)


MaCa valtion virkamiehistä: Mies istuu, järki seisoo ja palkka juoksee. (Veikko N:o 1 1971, 39)

Linjajakoisen lyseon lukusuunnitelma oli sen sijaan muuttunut merkittävästi. Keskikoulun puolella kiinnittää huomiota a ja b luokkien erilaiset mahdollisuudet opiskella joko ruotsia tai ensimmäistä vierasta kieltä. Kyseessä on mitä ilmeisimmin ollut jonkinlainen pedagoginen kokeilu. Lukiossa oli lukuvuonna 1973-1974 puolestaan merkittävä vapaaehtoisten aineiden valinnan mahdollisuus, joka oli saatu aikaan erikoiskursseilla. Tämänkin lukusuunnitelman vertailua aikaisempaan hankaloittaa se, että tuntijako ja tunnit ilmaistaan 10 päivän, kahden viikon työjaksossa.

Linjajakoisen lyseon lukusuunnitelma 1973-1974; oppitunnit 10 päivän työjaksossa

Keskikoulu

Lukio


1.

2.

3.

4.

5.

Yht.

6.

7.

8.

Yht.


a

b

a

b

a

b

a

b

a

b

a

b

K

R

M

K

R

M

K

R

M

K

R

M

Uskonto

4

3

4

3

3

17

4

3

3

10

Äidinkieli

6

6

6

6

6

30

5

6

6

17

Historia, yhtkoppi ja talt 1)

-

3

5

5

7

20

5

6

6

17

Psykologia ja filosofia

-

-

-

-

-

-

-

3

-

-

4

-

-

3

-

-

10

-

Biologia

5

3

3

4

5

20

-

3

4

7

Maantiede

5

2

3

3

2

15

3

3

3*

-

-

3

Fysiikka

-

-

-

-

7

7

-

5

5

-

5

5

-

5

5

-

15

15

Kemia

-

-

-

6

-

6

-

3

3

-

4

-

-

3

-

-

10

3

Matematiikka

7

7

7

7

7

35

5

5

8

5

5

9

5

5

8

15

15

25

Ruotsi

-

7

7

5

6

5

6

4

5

4

24

25

5

5

5

15

1. vieras kieli [e, sa]

7

-

6

8

7

8

5

7

5

6

30

29

7

6

7

20

2. vieras kieli [sa, e, ra, ve]

-

-

-

-

-

-

7

6

7

20

3. vieras kieli [lat, sa, e]

-

-

-

-

-

-

8

-

-

9

-

-

8

-

-

25

-

-

Liikunta

7

5

7

7

6

32

5

5

3

13

Kuvaamataito

5

5

4

3

3

20

3

3

2

8

Käsityö

3

3

4

-

-

10

-

-

-

-

Musiikki

4

3

3*

2*

2*

7

3

3

2

8

Ammatinvalinnan ohjaus

-

-

-

-

2

2

-

-

-

-

Yhteensä

53

53

56

55

56


57

57

56




Vapaaehtoiset aineet

Käsityö tai pikakirjoitus

-

-

-

4

3

7

-

-

-

-

Psykologia ja filosofia

-

-

-

-

-

-

3

-

-

4

-

-

3

-

-

10

-

-

Kemia







3

-

-

-

-

4

-

-

3

3

-

7

Äidinkielen erikoiskurssi

-

-

-

-

-

-

2

1

-

3

Maantieteen erikoiskurssi

-

-

-

-

-

-

-

2

2

-

1

1

-

3

3

-

Fysiikan erikoiskurssi

-

-

-

-

-

-

-

-

-

-

2

-

-

2

Matematiikan erikkurssi2)

-

-

-

-

-

-

-

-

-

1

-

-

2

-

-

3

Musiikin erikoiskurssi

-

-

-

-

-

-

1

2

-

3

Musiikki tai kuvaamataito

-

-

-

-

-

-

3

3

2

8

Puhekasvatus

2

2

2

1

1

8

-

-

-

-

a = a-luokka; b = b-luokka
K = Kielilinja; R = Reaalilinja; M = Matemaattinen linja
* = Vapaaehtoinen aine
1) Historia, yhteiskuntaoppi, taloustieto
2) Matematiikan erikoiskurssi

Kuvaamataito ja musiikki ovat lukiossa, psykologia/filosofia ja kemia reaalilinjalla vaihtoehtoiset.
Lukusuunnitelmaa noudatettiin lukuvuonna 1973-1974 luokilla 4-8.
Muutokset ja lisäykset oppiaineisiin tai niiden nimikkeisiin lukuvuoteen 1967-1968 verrattuna on esitetty kursivoidulla tekstillä.
(HN 1973-1974, 37)

Koulun kolmansilla linjajakoisilla luokilla noudatettiin Valtion keskikoulun lukusuunnitelmaa ja Linjajakoisen Lyseon 1. sekä 2. luokilla jo peruskoulun opetussuunnitelmaa.

Valtion keskikoulun lukusuunnitelma 1973-1974; oppitunnit 10 päivän työjaksossa


1.

2.

3.

4.

5.

Yht.

Uskonto

4

2

3

3

3

15

Äidinkieli

7

6

6

5

6

30

Ensimmäinen vieras kieli tai ruotsin kieli

7

5

5

5

5

27

Ruotsin kieli tai ensimmäinen vieras kieli

-

7

5

5

5

22

Historia ja yhteiskuntaoppi

2

4

5

5

6

22

Matematiikka

7

7

7

7

7

35

Kemia ja fysiikka

-

-

4

4

5

13

Biologia ja maantieto

8

6

6

6

6

32

Liikunta ja terveysoppi

5

5

5

6

6

27

Musiikki

4

2

2

3*

4*

8

Kuvaamataito

4

4

4

3*

4*

12

Käsityö

4

4

2

-

-

10

Kotitalous

-

-

-

5

-

5

Yhteensä

52

52

54

54

53



Vapaaehtoiset aineet

Käsityö

-

-

-

4

3

7

Toinen vieras kieli

-

-

-

4

3

7

Erikoiskurssit

-

-

-

2

5

7

*) = Musiikki ja kuvaamataito olivat vaihtoehtoisia aineita
Lukusuunnitelmaa noudatettiin lukuvuonna 1973-1974 kolmansilla linjajakoisilla luokilla.
(HN 1973-1974, 38)

Peruskoulun luokka-asteiden V-IX lukusuunnitelma 1973-1974; 10 päivän työjaksossa

V [1.]

VI [2.]

VII [3.]

VIII [4.]

IX [5.]

Yht.

Uskonto

4

4

1

2

1

12

Äidinkieli

11

11

4

6

5

37

I vieras kieli

5

5

5

5

5

25

II vieras kieli

-

-

4/4

4/9

3/8

11/21

Historia ja yhteiskuntaoppi

3

3

3

4

4

17

Kansalaistaito

2

2

1

1

2

8

Matematiikka

8

8

6

7

7

36

Fysiikka ja kemia

-

-

4

4

6

14

Biologia ja maantieto

6

6

4

4

6

26

Liikunta

5

5

4

4

4

22

Musiikki

3

3

1

1

-

8

Kuvaamataito

3

3

1

1

-

8

Käsityö

4

4

4

-

-

12

Kotitalous

-

-

6

-

-

6

Oppilaiden ohjaus

2

2

2

2

2

10

Yhteensä

56

56

50/50

45/50

45/50



Valinnaiset aineet

III vieras kieli

-

-

-

4

4

8

Lukusuunnitelmaa noudatettiin lukuvuonna 1972-1973 linjajakoisen lyseon ensimmäisillä luokilla [V luokka-aste] ja lukuvuonna 1973-1974 linjajakoisen lyseon ensimmäisillä sekä toisilla luokilla [V ja VI luokka-aste].
(HN 1973-1974, 38)

Peruskoulun opetussuunnitelma toi kouluun kolme kokonaan uutta oppiainetta, kansalaistaidon, kotitalouden ja oppilaan ohjauksen. Lukusuunnitelmasta voidaan lisäksi todeta, että uskonnon sekä biologian ja maantieteen tuntimäärät olivat vähentyneet merkittävästi, mutta äidinkielen tuntimäärä oli taas lisääntynyt huomattavasti.

Kielivalikoima oli supistunut kahteen vieraaseen kieleen, joista toisesta saattoi valita myös lyhyen kurssin. Kolmatta vierasta kieltä saattoi opiskella valinnaisena aineena VIII ja IX luokka-asteella [4. ja 5. luokalla]. Historia oli menettänyt tunteja, liikunnan tuntimäärä oli romahdutettu 32:sta 22:een, ja kuvaamataitoa opeteltiin enää V-VII [1.-3.] luokalla.
(HN 1973-1974, 38)

Tämä opetussuunnitelma perustui Peruskoulun Opetussuunnitelmakomitean [1970] mietintöön. Sen ensimmäisestä osasta, POPS-70 I hahmottuu etäistavoitteista keskeisiä ja yhteisiä yhteiskunta- sekä kansalaiskasvatuksen päämääriä.

Lukusuunnitelman mukaisen opetuksen piti kasvattaa oppilaita ihmisen biologian huomioon ottamiseen. Heille oli annettava tiedollisten tavoitteiden mukaista opetusta, jossa olivat näkyvällä sijalla kasvatuksen eettiset, sosiaaliset, uskonnolliset, esteettiset ja käden taitoja korostavat tavoitteet.

Peruskoulun tuli lisäksi pyrkiä oppilaan koko persoonallisuuden eli kognitiivisen, affektiivisen ja psykomotorisen alueen eheyttävään kasvatukseen.

Kun mietinnön toista osaa, POPS-70 II verrataan edelliseen osaan, joudutaan panemaan merkille muutama ristiriitaisuus. Sosialisaatioon kiteytyneet etäistavoitteet ovat oppiaineista johdetuissa lähitavoitteissa hämärtyneet ja jääneet pakostakin taka-alalle. Kun I osa pyrki olemaan maltillisen oppilaspainotteinen, II osa oli tavoitteista lähtien tiedonalapainotteinen.

Toinen ristiriitaisuus johtui siitä, että oppiaines piti eriyttää ja suhteuttaa oppilaiden mahdollisuuksiin sekä heidän tavoitteisiinsa. Useimpien oppiaineiden perus- ja lisäoppiaines tuli sittemmin 1970-luvun kuluessa määritellyksi.

Seuraavassa taulukossa on esitetty keskikoulun aineryhmien prosenttiosuuksia peruskoulun vastaavien V-IX luokka-asteiden, 5. – 9. luokkien ainejakaumaan laajakurssisissa välineaineissa. Taulukon prosenttiluvut ovat pyöristettyjä.

Aineryhmät

Keskikoulun

1.-5. luokat

Peruskoulun

5.-9. luokat

Uskonto

6 %

4 %

Äidinkieli

11 %

12 %

Vieraat kielet

20 %

18 %

Matemaattiset aineet

15 %

18 %

Yhteiskuntaan orientoivat aineet

20 %

25 %

Taitoaineet

28 %

23 %

Yhteensä

100 %

100 %

Perinteisen oppikoulun vaativat välineaineet, kielet ja matematiikka, edustivat keskikoulussa 46 prosenttia kaikista aineista, mutta peruskoulussa 48 prosenttia. Yhteiskuntaan orientoivissa aineissa peruskoulun tuntimäärä ylitti odotusten mukaisesti keskikoulun, tosin vain kolmella prosenttiyksiköllä, mutta jäi samalla jälkeen taitoaineissa peräti viidellä prosenttiyksiköllä.

Tämäkin suppea vertailu osoittaa toisin sanoen sen, että peruskoulu jatkoikin vaativimmillaan perinteisen oppikoulun opetusohjelmaa. Ainoa erotus oli, että kaikki tämä vaativuus oli nyt sijoitettu oppivelvollisuuskouluun.

Peruskoulun yläasteen kielten ja matematiikan tasoryhmät, suppeat, laajat ja keskikurssit olivat tosin porrastaneet nämä aineet oppilaiden mahdollisuuksien perusteella. Kokemukset tasokursseista osoittautuivat kuitenkin myöhemmin ristiriitaisiksi.
(Kiuasmaa 1982. 460-461)

Koska Norssin oppiainevalinnat olivat merkittävästi monipuolistuneet, kannattaa hieman tarkastella, mitkä olivat suosikkilinjoja ja -oppiaineita 1970-luvun alussa.

Valinnaiset ja vapaaehtoiset aineet; Keskikoulun aineenvalinta 1973-1974

I

II

III

IV

V

1a

1b

2a

2b

3a

3b

4a

4b

5a

5b

1. Valinnaiset

Saksa

-

-

8

5

10

-

15

-

18

-

-

-

-

-

-

Englanti

-

-

22

24

21

-

16

-

15

-

-

-

-

-

-

Tekninen työ

-

-

-

-

-

16

13

10

33

-

-

-

-

-

-

Tekstiilityö

-

-

-

-

-

16

17

22

-

-

-

-

-

-

-


2. Vapaaehtoiset

Tekninen työ

13

12

-

1

-

-

-

-

-

-

-

9

7

-

6

Tekstiilityö

11

-

-

-

-

-

-

-

-

-

-

-

-

-

-

Puhekasvatus

28

24

15

11

8

23

19

27

22

23

17

18

8

15

23

Pikakirjoitus

-

-

-

5

1

-

-

-

-

-

-

8

7

1

8

Musiikki

-

-

-

-

-

-

-

-

-

-

-

-

-

1

10

(HN 1973-1974, 34)

Linjajakoisen lukion aineenvalinta 1973-1974

6 a

6 b

7 a

7 b

8 a

8 b

1. Linjajako

Kielilinja

-

4

5

5

-

6

Reaalilinja

8

4

6

2

5

3

Matemaattinen linja

23

17

23

24

25

13


2. Valinnaiset aineet

Psykologia

6

1

4

2

4

1

Kemia

2

3

2

-

1

2

Englanti

-

21

-

25

-

15

Saksa II

23

-

15

-

26

-

Ranska II

4

3

6

3

1

7

Venäjä II

4

1

13

3

3

-

Englanti III

-

4

-

5

-

6

Saksa III

-

-

5

-

-

-

Kuvaamataito

27

25

34

27

26

21

Musiikki

4

-

-

4

4

1


3. Vapaaehtoiset aineet








3 a Varsinaiset vapaaehtoiset

Psykologia

-

3

2

3

-

-

Kemia

-

-

16

20

18

9

Maantieto

3

1

-

-

-

-


3 b Erikoiskurssit

Äidinkieli

13

20

6

18

-

-

Fysiikka

-

-

-

-

8

10

Matematiikka

-

-

20

23

23

13

(HN 1973-1974, 34)

Klassillisen lukion aineenvalinta 1973-1974

VI

VII

VIII

1. Linjajako

Humanistinen linja

17

14

12

Matemaattinen linja

8

16

15





2. Valinnaiset aineet

Englanti II

21

21

19

Saksa II

4

9

8

Englanti III

-

7

7

Saksa III

10

7

3

Ranska III

10

8

7

Venäjä III

5

8

8

Kreikka

-

5

5





3. Vapaaehtoiset aineet

Biologia

12

19

9

Kuvaamataito

3

14

2

Puhekasvatus

6

7

-

(HN 1973-1974, 35)

Lopuksi on vielä syytä tarkastella Norssin vuotuisia ja päivittäisiä työskentelyaikoja. Koulupäivien lukumäärä pysytteli 190-193 päivän välillä. Ruokailutaukoa pidennettiin lukuvuonna 1973-1974 viidellä minuutilla ajoittamalla aamunavaus saman verran aikaisemmaksi.

Lukion valinnaisten aineiden lisääntyessä jouduttiin lukuvuodesta 1971-1972 lähtien lisäämään päivittäiseen työaikaan yksi, 8. oppitunti. Kun koulu sitten lukuvuonna 1974-1975 muuttui peruskouluksi ja lukioksi, oli kouluruokailua porrastettava, mikä jälleen muutti päivittäistä työjärjestystä.

Työskentelyaika

1970/1971

1971/1972

1972/1973

1973/1974

1974/1975

Työpäiviä

87 + 106 = 193

87 + 103 = 190

88 + 102 = 190

89 + 101 = 190

89 + 101 = 190

Aamu

Hartaus 08.25

Avaus 08.25

Avaus 08.25

Avaus 08.20

Avaus 08.20

I oppitunti

08.35 – 09.20

08.35 – 09.20

08.35 – 09.20

08.30 – 09.15

08.30 – 09.15

II oppitunti

09.30 – 10.15

09.30 – 10.15

09.30 – 10.15

09.25 – 10.10

09.25 – 10.10

III oppitunti

10.25 – 11.10

10.25 – 11.10

10.25 – 11.10

10.20 – 11.05

10.20 -11.05

Ruokailutauko

11.10 – 11.40

11.10 – 11.40

11.10 – 11.40

11.05 – 11.40

11.05 – 11.35 / Keskikoulu

12.00 – 12.30 / Lukio

IV oppitunti

11.40 – 12.25

11.40 – 12.25

11.40 – 12.25

11.40 – 12.25

11.15 – 12.00 /Lukio

11.35 – 12.20 /Keskikoulu

V oppitunti

12.35 – 13.20

12.35 – 13.20

12.35 – 13.20

12.35 – 13.20

12.30 – 13.15

VI oppitunti

13.30 – 14.15

13.30 – 14.15

13.30 – 14.15

13.30 – 14.15

13.25 – 14.10

VII oppitunti

14.25 – 15.10

14.25 – 15.10

14.25 – 15.10

14.25 – 15.10

14.20 – 15.05

VIII oppitunti


15.20 – 16.05

15.20 – 16.05

15.20 – 16.05


(HN 1970-1971 – H I N 1974-1975)


Oppilas: Anteeksi, että myöhästyin.
Maca: Anteeksi, ettei odotettu.
(Veikko N:o 4 1971, 31)


Johansson: …ja tänä vuonna Ilmari Kianto sitten vihdoin kuoli. (Veikko N:o 3 1970, 35)

Kun Norssin 1.-5. luokat alkoivat muuttua entisestä oppikoulun keskikoulusta asteittain oppivelvolliseksi peruskouluksi, jouduttiin luopumaan myös oppikoulun pääsytutkinnosta. Tämä näkyy vuosikertomuksissa vain niiden viimeisen sivun maininnoista.

Ehtojen suoritus, pääsytutkinto ja uusi lukuvuosi
Ehtojen suoritus tapahtuu seuraavina päivinä:
Torstaina heinäkuun 1. pnä klo 09.00
Maanantaina elokuun 2. pnä klo 09.00

Elokuun lopussa ehtoja ei voi suorittaa. Ehtojen suorituspäivinä voivat keskikoulun päästötodistuksen saaneet sekä viidensien luokkien ehtolaiset korottaa arvosanoja, kuitenkin enintään kolmessa lukuaineessa. Mikäli arvosanoja aiotaan korottaa, aikomuksesta on ilmoitettava rehtorille kirjallisesti koulun osoitteella vähintään kymmenen päivää ennen tutkintopäivää.

Kouluun pyrkivät u u d e t o p p i l a a t on vanhempien tai huoltajien ilmoitettava pääsytutkintoon 29.5. klo 13-14 sekä syksyllä 18.8. klo 15-16. Linjajakoisen lukion ensimmäiselle, siis koulun k u u d e n n e l l e luokalle pyrkivät ilmoittautuvat 1.6. klo 10-11 ja ehtojen suorituspäivänä klo 8.30. Ilmoittauduttaessa on esitettävä pyrkijän viimeksi saama koulutodistus sekä papinkirja tai siviilirekisterin ote, ensimmäiselle luokalle pyrkivien osalta sen lisäksi kansakoulunopettajan lausunto.
(HN 1970-1971, 64)

Lukuvuoden 1973-1974 vuosikertomuksessa kyseinen kohta oli kirjattu seuraavasti:

Ehtojen suoritus, pääsytutkinto ja uusi lukuvuosi

Ehtojen suoritus tapahtuu seuraavina päivinä:
Lauantaina heinäkuun 1. pnä klo 09.00
Maanantaina heinäkuun 31. pnä klo 09.00

Ehtojen suorituspäivinä voivat keskikoulun päästötodistuksen saaneet sekä viidensien luokkien ehtolaiset korottaa arvosanoja, kuitenkin enintään kolmessa lukuaineessa. Mikäli arvosanoja aiotaan korottaa, aikomuksesta on ilmoitettava rehtorille kirjallisesti koulun osoitteella vähintään kymmenen päivää ennen tutkintopäivää.

Kouluun pyrkivät u u d e t o p p i l a a t on vanhempien tai huoltajien ilmoitettava 1.6. klo 10-12 sekä syksyllä 17.8. klo 15-16. Linjajakoisen lukion ensimmäiselle, siis koulun

k u u d e n n e l l e luokalle pyrkivät ilmoittautuvat 1.6. klo 12-13 ja ehtojen suorituspäivänä klo 8.30. Ilmoittauduttaessa on esitettävä pyrkijän viimeksi saama koulutodistus sekä papinkirja tai siviilirekisterin ote, ensimmäiselle luokalle pyrkivien osalta sen lisäksi kansakoulunopettajan lausunto.
(HN 1971-1972, 55)

Tässä yhteydessä ei siten enää puhuttu pääsytutkinnosta mitään. Oppilaat alettiin ottaa ensimmäiselle luokalle Tehtaankadun kansakoulusta. Karsinta tapahtui ilmeisesti vain paperien, toisin sanoen kansakoulun 4. luokan todistuksen ja kansakoulunopettajan lausunnon perusteella.

Klassillisen Lyseon I luokalle sen sijaan pyrittiin, koska sen opetussuunnitelmaa ei oltu muutettu peruskoulun opetussuunnitelman mukaiseksi. Keskikoulun päästötodistuksen saaneet ja ehtoja saaneet olivat toisaalta jo 1960-luvun lopulla saaneet mahdollisuuden kohottaa arvosanojaan ehtojen suoritustilaisuuksissa.

Lopuksi kannattaa vielä mainita valtion oppikoulun eräs ehdoton vetonaula yksityisiin oppikouluihin verrattuna.

Lukukausimaksuna kannetaan valtion koulussa olevalta ainoalta lapselta 50 mk [€ 40,96]; jos kaksi sisarusta on valtion koulussa, maksaa kumpikin 35 mk [€ 28,67]; jos heitä on kolme, kukin 25 mk [€ 20,48]; jos neljä, kukin 20 mk [16,38]; jos viisi tai useampia, kukin 17 mk [€ 13,93].

Uusi lukuvuosi alkaa elokuun 19. pnä klo 10, jolloin jokaisen oppilaan on oltava saapuvilla.
(HN 1973-1974, 54)


MaCa: Luoton saaminen pankista on tietysti kiinni pankinjohtajan niskanapista.
(Veikko N:o 3 1971, 29)