Mielipidetiedustelu 1971

Syyslukukaudella 1971 tehtiin norssien keskuudessa, mutta ilmeisesti myös muiden helsinkiläisten oppikoulujen oppilaille, tiedustelu näiden poliittisista, yhteiskunnallisista ja koulutusta koskevista mielipiteistä. Tulokset julkaistiin joulukuun Veikossa.

Norssin mielipidetiedustelun tuloksia

Tutkimusta lähdettiin tekemään harrastelumielessä, mutta pian huomattiin sen vaativan paljon aikaa, vaivaa ja ajoittain tylsämieliseen vivahtavaa kärsivällisyyttä. Iloksemme oppilaitten ja luokanvalvojienkin suhtautuminen oli erittäin asiallista. Heidän lisäkseen kiitämme väsymättömiä avustajia, K. Bergholmia, J-P. Paloa, A. Seppovaaraa ja A. Voipiota. Tiedustelu suoritettiin kaikilla 4.-8. luokilla. Vastaajia oli 373. Tässä selvittelemme tulosten yleisiä suuntaviivoja ja muutamia mielestämme tärkeitä yksityiskohtia.

Alempana on kyselykaavakkeeseen täytetty eri kohtien prosentuaalinen jakautuma. Kysymyksissä 3, 4, 9 ja 10 on tietenkin kyse vaihtoehtojen tärkeysjärjestyksestä. [Kohdat 11 ja 13 olivat niin huonosti muotoiltuja, ettei niitä voitu tulkita.] Pääpiirteissään tulokset ovat samanlaisia kuin muissa helsinkiläisissä kouluissa saadut, joten eipä Norssimme ole tässäkään suhteessa mikään poikkeava koulu. Merkillepantavaa on, että poliittisen kannan vaikutus muihin mielipiteisiin on näköjään huomattavasti suurempi kuin esimerkiksi iän.

Kysymykset:

1. Katsotko olevasi
a) enemmän kiinnostunut 24 %
b) yhtä kiinnostunut 53
c) vähemmän kiinnostunut 23 %
yhteiskunnallisista asioista kuin ikäisesi keskimäärin?

2. Minkä poliittisen puolueen kannattajaksi itsesi lähinnä luet?
Kok 41 % SDP 14 % SKDL 8 % LKP 6 % KePu 2 % SMP 2 % TPSL 1 % RKP 1 % SKL 1 % eos. 24 %

3. Aseta seuraavien yleismaailmallisten yhteiskunnallisten kysymysten ratkaiseminen tärkeysjärjestykseen
elinympäristön saastuminen 1.
ydinsodan uhka 2.
rikkaiden ja köyhien maiden välinen kehityskuilu 3.
rikollisuus 4.
huumausaineiden väärinkäyttö 5.

4. Aseta seuraavien Suomea koskevien yhteiskunnallisten kysymysten ratkaiseminen tärkeysjärjestykseen
tulo- ja omaisuuserojen suuruus 1.
liikenneturvallisuuden puute 2.
puolueitten suuri lukumäärä 3.
puolustusvoimien heikkous 4.
lehdistön yksipuolisuus 5.

5. Onko koulu mielestäsi poliittisesti?
a) oikeistolaistava 35 %
b) keskustalaistava 3 %
c) vasemmistolaistava 12 %
d) ei vaikutusta 50 %

6. Onko koulumme ilmapiiri mielestäsi?
a) liian vapaa 2 %
b) sopiva 46 %
c) liian ankara [autoritaarinen] 52 %

7. Kannatatko koulun sisäisen päätösvallan siirtämistä kouluneuvostolle?
a) kyllä 74 %
b) en 26 %

8. Minkä ryhmien tulisi olla edustettuina kouluneuvostoissa?
a) opettajat 97 %
d) henkilökunta 34 %
c) vanhemmat 28 %
b) oppilaat 98 %

9. Aseta seuraavat seikat, jotka saavat sinut opiskelemaan, tärkeysjärjestykseen.
pyrkimys päästä hyvään yhteiskunnalliseen asemaan 1.
tiedon halu 2.
vanhempien tahto 3.
luokalle jäämisen pelko 4.
opetuksen miellyttävyys 5.
pyrkimys saavuttaa korkea arvostus toveripiirissä 6.

10. Aseta seuraavat oppiaineet tärkeysjärjestykseen.
matematiikka 1.
pitkä kieli 2.
ruotsi 3.
historia, yhteiskuntaoppi ja taloustieto 4.
ainekirjoitus 5.
voimistelu 6.
uskonto 7.

12. Minkälaisia tilaisuuksia toivot Norssissa järjestettävän?
a) kouluhippoja 68 %
b) koulua ja koulutusta käsitteleviä 31 %
c) poliittisia 26 %
d) kulttuuri 26 %
e) tekniikkaa käsitteleviä 32 %

Oja: Germaanit olivat sellaisia metsäihmisiä. Vaikka kyllähän he silloin tällöin kylpivät niissä joissaan ja ehkä jopa vähän uiskentelivatkin – koiraa. Mutta eivät he varmaan näitä kehittyneempiä uimalajeja taitaneet. Niin, että sinne he hukkuivat Reiniin. Ja roomalaiset sen kun katselivat, että sinne meni taas yksi germaaniheimo. (Veikko N:o 3 1970, 35)

Poliittiset mielipiteet

Selväsi suurimpana ryhmänä olivat kokoomuslaiset [41 %]. Norssissa havaittiin olevan neljä ”suurta” puoluetta: Kok, SDP, SKDL ja LKP, joista jokaista kannatti yli 20 henkilöä. Viidentenä suurena ryhmänä oli poliittisesti kantaa ottamattomat, joita oli ¼ vastaajista. Viisi vastaajaa ilmoitti salaperäisesti olevan IKL:n [maanalaisen ?] kannattajia.

Erittäin oireellista on puolueitten kannatuksen muuttuminen iän ja tietojen lisääntyessä. Tätä selvittelee taulukko [diagrammi] 1. Kokoomuksen ote oppilaista on kuudenteen luokkaan saakka luja, seitsemäsluokkalaisista enää 1/5 on kokoomuslaisia. Vasemmiston kannatuksen muutos on kutakuinkin päinvastainen. Muiden ryhmien kannatus pysyy melko vakaana.

Poliittisten ryhmien kannatus vuosiluokittain Norssissa syksyllä 1971.
Kuva: Veikko N:o 4 1971, 5.

Yksittäisistä luokista vasemmistoenemmistöisiä on ainoastaan yksi [VII 1971-1972]. Porvarillinen enemmistö vallitsee luokilla 4 b, 4 a, IV, 5 b, V, 6 b, 6 a ja VI. Muilla luokilla ovat kantaa ottamattomat vaa’ankielenä.

Yhteiskunnalliset kysymykset

Kansandemokraattien kiinnostus oli huomattavasti suurempi yhteiskunnallisiin asioihin kuin muilla ryhmillä. Seuraavaksi kiinnostuneimpia olivat liberaalit ja sosiaalidemokraatit. Puolueettomat olivat vähiten kiinnostuneita yhteiskunnallisista kysymyksistä.

Kansainvälisistä kysymyksistä pidettiin elinympäristön saastumista ylivoimaisesti tärkeimpänä. Vain kansandemokraatit katsoivat rikkaiden ja köyhien maiden välisen kehityskuilun olevan vakavampi ongelma. Kokoomuslaiset ja SMP:läiset pitivät tätä vähämerkityksellisenä asiana ratkaista. Huumausainekysymys oli selvästi viimeisellä sijalla.

Kotimaan ongelmienkin kohdalla eri puolueitten kannattajat päätyivät asioiden erilaisiin tärkeysjärjestyksiin. Tärkeimmästä ongelmasta, tulo- ja omaisuuserojen suuruus, olivat yksimielisiä kaikki paitsi kokoomuslaiset, joiden mielestä tärkeintä on huolehtia liikenneturvallisuudesta ja puolustusvoimien lujuudesta. Lehdistön yksipuolisuus on luonnollisesti vasemmistolaisten mielestä reaalinen ongelma; porvarit, liberaaleja lukuun ottamatta eivät noteeraa sitä alkuunkaan.

Koulutuskysymykset

Puolet vastaajista katsoi koulun olevan poliittisesti neutraali. Näistä yli 90 % oli porvarillisen puolueen kannattajia. Noin 35 % katsoi koulun oikeistolaistavan, näistä enemmistö oli vasemmistolaisia. ”Puolueettomista” toinen puoli vastasi koulun olevan oikeistolaistavan, toinen puoli, ettei koululla ole ollenkaan poliittista vaikutusta.

Kahdeksan oppilasta halusi lisää kuri ja järjestystä Norssiin. Suuremman vapauden kannalla oli 200, tilanteeseen tyytyväisiä 165. Porvareitten selvä enemmistö oli tyytyväisiä nykyisiin olosuhteisiin. Vasemmistolaiset pitivät ilmapiiriä liian ankarana.

Päätösvallan siirtämistä kouluneuvostolle kannatti ¾ vastanneista. Vasemmistolaisista 95 % oli tätä mieltä, kokoomuslaisista 60, keskustavoimista [Kepu, LKP ja RKP] 92 %, SMP:stä 37 % ja sitoutumattomista 73 %. Nämä luvut selittävät hyvin pitkälle yleisdemokraattisen teinirintaman syntymisen syyt. Luokista kaikkein vastahakoisimpia demokratisoimista kohtaan ovat 4 a, 5 b ja 6 a.

Kouluneuvoston kannatus vuosiluokittain. Kuva: Veikko N:o 4 1971.

Melkein kaikki halusivat opettajat ja oppilaat kouluneuvostoon. Kolmasosa kannatti henkilökunnan ja neljäsosa vanhempien mukaan ottamista.

Pyrkimys päästä hyvään yhteiskunnalliseen asemaan ja tiedonhalu tuntuivat olevan kaikilla opiskelun pääasiallisina kannustamisina.

Ainekirjoituksen arvostus kasvaa iän myötä. Uskontoa ja voimistelua pidetään kautta linjan vähämerkityksellisinä aineina.

Kouluhippoja ja tekniikkaa toivottiin iän karttuessa vähemmän, ja muiden aineiden suosio kasvoi vastaavasti. Kouluhippoja halusivat lähes kaikki.

Jorma Bergholm & Timo Lyytinen
(Bergholm & Lyytinen 1971)

Tästä kyselystä ja sen toteuttamisesta tarvitsee todeta vain muutama asia.
1) Kenen valta, sen demokratia.
2) Kenen vaikutusvalta, likipitäen sen kysymykset.
3) Kenen kysymykset, likipitäen sen vastaukset.
4) Kenellä vastaukset, sen tulkinnat.

Lopuksi voidaan kuitenkin havaita, että Norssin oppilaat olivat ainakin vielä syksyllä 1971 kovasti tervejärkisiä. Siitä huolimatta voidaan kuitenkin kysyä, oliko tällainen kysely ylipäätään tarpeen tehdä teini-ikäisessä poikajoukossa, joka ei tietenkään ollut mitenkään poliittisesti valveutunut eikä erityisemmin tykännyt kurista ja järjestyksestä. Ei ole edes ollenkaan varmaa, ymmärsikö tuo teiniparvi vielä edes mitään niistä kysymyksistä saati niiden taustoista, joihin vastasi, ehkä VII luokkaa lukuun ottamatta, jos nyt sitten sekään.

Kaarna: Jotkut teistä varmaan kantavat jotain amulettia kaulassaan?
Ääni: Aataminomenaa.
(Veikko N:o 3 1971, 29)

Kuva: Veikko N:o 3 1973, 1.