Sata vuotta stipendejä

Helsingin Suomalainen Alkeisopisto vuonna 1889. Vasemmalla tulevan Norssin tontti. Kuva: Helsingin kaupungin kuvakokoelmat.

”Tämä pääoma tulee opiston perustajain päätöksestä ja hallituksen suostumuksella talletettavaksi Suomen valtiokonttorissa ja korot siitä toistaiseksi stipendioina käytettäväksi sen opiston oppilaita varten, joka Alkeisopiston sijaan astuu.” Tällä määräyksellä vuonna 1887 Helsingin Suomalainen Normaali ’lysee’ peri edeltäjältään stipendirahaston, jonka nimen näemme vuosikertomuksessa rahastoista ensimmäisenä.

Stipendirahastojemme historia ulottuu kuitenkin kauemmaksi. Jo 1880 oli syntynyt Keisari Aleksanteri II:n stipendirahasto ”H.M. Suuriruhtinaan riemujuhlan” merkeissä. Niinpä Norssin ensimmäiset stipendit vuonna 1888 jaettiin kahden rahaston, Alkeisopiston ja Aleksanteri II:n stipendirahastojen tuotosta, yhteensä 880 markkaa silloista rahaa [ € 4 225,85].

Sitä paitsi oli vuonna 1883 kerätty Huittisissa koulun hyväksi Yrjö-Koskisen apurahasto, jota oli määrä kasvattaa yhdeksi tuhanneksi markaksi ennen kuin apurahoja voitiin jakaa. Tämä tapahtui vuonna 1906, jolloin rahasto oli 15 700 markkaa vuoden 1987 rahaa [€ 4 071,73].

Rahastoluettelossa on nykyisin [vuonna 1987] 30 nimikettä. Kolmannes niistä on syntynyt jonkun opettajamme tai rehtorimme nimissä, joko asianomaisen elinaikaan tekemänä lahjoituksena [Bonsdorff, Hakola, Melander] tai testamentin kautta saatuna taikka omaisten tekemänä lahjoituksena [Jacobson, Kurki, Lahti, Lehmuskoski, Ojajärvi, Soveri, Streng, Östberg].

Harvemmin on lahjoittaja ajatellut tulevaisuutta niin pitkälle kuin mitä professori Ernst Bonsdorff teki lahjoittaessaan 70-vuotispäivänsä kunniaksi stipendirahaston vuonna 1912. Rahaston säännöissä ilmoitetaan: ”Jos Suomalainen Normaalilysee lakkaa toimensa, jätetään varat sille suomenkieliselle oppilaitokselle, jota voidaan pitää Normaalilyseen jatkona.”

Myös entiset oppilaat ovat stipendirahastojen perustajia kuten Reitz, Salonen, Talas sekä kollektiivisesti Vanhat Norssit. Niin ikään Turnarien rahasto on oppilaan, sittemmin kamreeri Toivo Armas Karjalaisen vuotta ennen kuolemaansa perustama.

Rakennusmestari Lauri Reizin rahaston tarkoituksena on kerhotoiminnan tukeminen. Oppilas Toivo Armas Salonen teki lahjoituksensa kunnanlääkärinä. Itsenäisyyssenaatin jäsen Onni Talas teki suurlahjoituksensa ylioppilaaksitulonsa 50-vuotispäivän kunniaksi.

Uusimpia norssien perustamia rahastoja ovat Linjastipendi [1972], takanaan linjajakoiset 5 b vuodelta 1943 ja ylioppilasluokka vuodelta 1946, sekä Norssin Musiikkitoiminnan Tuki ry:n hallitsema Heikki Sarmannon [Vuoden Norssi 1980] stipendirahasto.

Monet stipendirahastot ovat syntyneet edesmenneen oppilaan muistorahastoksi. Nuoria sotavainajiamme olivat Oskari Drockila, Jorma Yrjänä Hakkila, Lauri Wilhelm Oravisto ja Heikki Olavi Paavilainen, joista kolmen viimeksi mainitun nimet löydämme juhlasalin Pro Patria -tauluista.

Diplomi-insinööri Eino Armas Hiltulan sekä kamreeri Kaarle Aleksanteri Wahlstedtin omaiset lahjoittivat aikanaan huomattavan suuret rahastot. Ilkka Nevanlinnan muistorahasto perustettiin vuonna 1972 hänen kuoltuaan 13-vuotiaana. Kaarlo Toivo Hyvärisen rahasto on keskikoulusta liikealalle siirtyneen Vanhan Norssin muistorahasto.

Norssi 1905. Kuva: Halén 1998.

Vuosikertomuksemme rahastoluettelon viimeistä edellinen nimike: ”Vuonna 1957 yhdistetyt rahastot” tarkoittaa yhdeksää vuosina 1880-1937 perustettua rahastoa, joihin kuuluivat jo alussa mainittujen Aleksanteri II:n sekä Yrjö-Koskisen rahastojen ohella muun muassa Emil Brummerin ja kirjailija Jalmari Finnen sekä eräiden vuosisadan vaihteen aikaisten opettajien lahjoittamat rahastot.

Vielä on mainittava Riemujuhlarahasto, joka perustettiin 50-vuotiaan Helsingin Suomalaisen Normaalilyseon kunniaksi vuonna 1937. Filatelistien rahasto on taas peräisin vuonna 1949 lakkautetun Norssin Filateliakerhon varoista. Mainittakoon, että rahaston perustamiskirjan laatija on Olli Lounasmaa.

Vanhojen Norssien rahasto I sai alkunsa vuoden 1906 ylioppilaiden juhliessa 50 vuotta myöhemmin. Rahastoa kartuttivat erikseen vuoden 1926 oman ylioppilaaksi tulonsa 30-vuotisjuhlaa viettäneet norssit. Vastaavasti perustettiin Vanhojen Norssien Rahasto II viisi vuosikymmentä ylioppilaaksitulon jälkeen, mikä tapahtui vuonna 1978.

Stipendirahastojen tuoton käyttösäännöt vaihtelevat suuresti etenkin vanhemmissa rahastoissa. Eräissä ilmoitetaan yksinkertaisesti, että stipendi annetaan ”opettajakunnan harkinnan mukaan”. Varattomuus, edistymisen halu ja hyvät tavat on useasti mainittu stipendien jakoperusteina. Muutaman rahaston tuotto on osoitettu tietyssä oppiaineessa menestyville kuten esimerkiksi matematiikassa [Bonsdorff], historiassa [Hakkila], historiassa ja suomenkielessä [Melander] tai puhetaidossa tai ylioppilasaineessa [Ojajärvi].

Saima ja Adolf Strengin rahasto on annettu nimenomaan Klassilliselle Lyseolle, tosin väljin säännöin. Niilo Lehmuskosken, joka on opettanut myös tämän kirjoittajaa, sekä Kaarlo Östbergin stipendit on osoitettu heidän omissa opetusaineissaan menestyneille, edellinen latinassa ja jälkimmäinen saksassa tai ranskassa. Eräiden rahastojen on määrä tukea myös yliopistoon siirtyviä [Alkeisopisto, Talas, Wahlstedt].

Rahastojen suuruussuhteiden sekä opetussuunnitelmien ja koko koulujärjestelmän muutokset ovat sittemmin sulauttaneet rahastojen tuoton käytön ”yhteiseksi hyväksi” eikä ole ajan mittaan pidetty tarkoituksenmukaisena yksilöidä stipendejä, erikoistapauksia lukuun ottamatta. Useinkaan ei yksittäisen rahaston tuotto edes riittäisi sopivaksi kohdestipendiksi.

Stipendin saajien määrä on sadan vuoden aikana vaihdellut 5:stä 20:een prosenttiin Norssin oppilasmäärästä. Nykyisin [1987-1988] se on ylärajallaan, eli stipendi viittä oppilasta kohden. Viime vuosikymmeninä on stipendejä jaettu ”tasaisesti” kaikille luokille. Aiemmin vaihteli palkittujen määrä luokka-asteittain vuodesta vuoteen.

Vuoteen 1943 asti rahaa oli jaossa vain koulun viiden ylimmän luokan oppilaille, mutta sitten vuodesta 1945 jatkuvasti kuudelle ylimmälle luokalle, toisin sanoen nykyisen koulun kaikille luokka-asteille. Stipendin saajat on puolestaan vuodesta 1959 alkaen ilmoitettu nimeltä vuosikertomuksessa.

Joillakin rahastoilla on aikanaan ollut erikseen nimetyt hoitokuntansa, mutta jo pitkään on lähes kaikkien stipendirahastojen omaisuus ollut yhdenmukaisesti KOP:n arvopaperisäilytyksessä. Rahastojen tuoton jakamisesta päättää rehtorin asettama stipendilautakunta luokanvalvojien tekemien esitysten pohjalta. Lautakunta on päätöksissään painottanut hyvää käyttäytymistä.

Stipendirahastomme ovat elävä, oppilaille läheinen osa Norssin historiaa, ja ne on tulkittava lahjoittajan – opettajan, oppilaan tai näiden omaisten – kunnianosoitukseksi koulua sekä sen työtä kohtaan ja kädenojennukseksi yhä uusille oppilaspolville.

Risto Valjakka
(Valjakka 1987)

Kuva: Leena Airikkala 1995.